KLT risteilyn toinen päivä

Kuten aina, jo yhdeksän vuoden ajan, laivan saavuttua Värtanin satamaan, osa risteilijöistä osallistui Ilmarisen kustantamaan vapaa-ajan ohjelmaan. Tällä kertaa mahdollisuuksina oli joko vapaa kuljetus keskustaan, ihan vain viettämään aikaa tai shoppailemaan sekä vaihtoehtoisesti opastettu retki Millesgårdeniin. Laivallakin aamun vapaa-aikaa saattoi viettää katselemalla melko aurinkoista satamaa tai vaikkapa ihan univelkaa kiinniottaen hytissä.

Laivalla ennen luentojen alkua järjestettiin, myös jo perinteinen, tilaisuus jossa etukäteen ilmoittautuneet KLT kirjanpitäjät keskustelivat Taloushallintoliiton henkilökunnan kanssa mahdollisuudesta liittyä Liiton jäseneksi.

Luennot alkoivatkin sitten tiukalla asialla sosiaalialan järjestöiden ja urheiluseurojen verotustilanteesta. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Ilkka lahti kertoi tuhtia asiaa yleishyödyllisten yhteisöjen verotusnäkökulmista. Osanottajat saivat pohdittavaa omien asiakkaidensa kohdalla, onko yhteisö oikeasti yleishyödyllinen, vaikka niin onkin aina tullut ajateltua...

Kahvin jälkeen asianajaja Mika Ilveskero Castren & Snellmanilta luennoi keskustelua herättäneestä aiheesta tällä hetkellä ajankohtaisella otsikolla: "Mitä taloushallinnon ammattilaisen tulee tietää yrityssaneerausmenettelyn oikeudellisesta perustasta" Mika sanoi ansiokkaan luennon lopuksi että jos emme muuta hänen luennostaa jälkeenpäin muista, niin kunhan muistamme ettei yrityssaneeraus oli velkasaneerausta, jos yrityksen normaali toiminta ei ole kannattavaa ei siitä saada kannattavaa velkoja leikkaamalla. Siinä kohdin itsekin mietin juuri sitä miten liian helposti sanomme asiakkaalle ettei saneeraus kannata, koska se vain maksaa ja johtaa konkurssiin. Tämän mieikuvan olemme varmasti saaneet, koska liian moni jättää saneerauksen joko liian myöhään tai vaihtoehtoisesti käyttää saneerausta vain väistämättä edessä olevan konkurssin lykkäämiseen. Mika totesi osuvasti myös että jos velkojat saavat saneerauksessa saamisiaan enemmän takaisin mitä he olisivat saaneet konkurssissa, niin saneeraus on onnistunut. Luento herätti ajatuksia ja monia puheenvuoroja käytettiin.

Tätä luentoa osittain täydensi illan ja risteilyn viimeinen asialuento, kun Taloushallintoliiton puheenjohtaja, KLT, ekonomi Leena Rekola-Nieminen Rantalainen & Rekola Oy:stä valotti asiaa otsikolla "Mitä taloushallinnon ammattilaisen tulee tietää yrityssaneerausmenettelyn ivaikutuksesta taloushallintoon" Leena kertoi edellistä luentoa täydentäen, mitä asiakirjoja tarvitsemme kirjanpitoon, mitä asioita mistäkin tulee kirjata. Miten saneeraus vaikuttaa tilitoimiston käytännön työhön, kun tilitoimisto hoitaa saneerattavan yrityksen reskontrat? Mitä uusia tilejä tarvitsemme saneerausvelan erottamiseksi kirjanpidossa muista veloista?

Leenan ansiokkaan luennon lisäksi kuulimme lopuksi, ennen Leenan luentoa myös Taloushallintoliiton toimistopäälikön Sirpa Airolan lyhyen "kaupallisen tiedotteen" kertoen liiton koulutuksesta joka alkaa lokakuussa. Kyseessä on TAL Controller koulutus, jossa osallistujat vuoden ajan käyttvät aikaansa miettien asioita joita taloushallinnon ihmiset yleisesti ottaen miettivät aivan liian vähän. Koulutus sisältää yhteisiä kaksi päiväisiä tapaamisia viisi, eli kymmenen päivää. Koulutuksessa opetetaan miten auttaa asiakasta siinä kaikkein vaikeimmassa, miten rahat riittävät ja miten saada tulevaisuuden suunnittelusta järkevää. Koulutuksessa luodaan tästä palvelusta myös tuote tilitoimistolle sekä opetetaan vielä sekin miten tätä tuotetta kykenemme asiakkaillemme myymään. Eli juuri sitä mitä emme oikein osaa! Samalla kaavalla voimme myöhemmin tuotteistaa kaikki palvelumme. Tuotteistamisen idea on yleisesti ottaen ollut ja monelle taloushallinnon ammattilaiselle on edelleen melko vieras. Kuitenkin totuus on se, että mitä enemmän palvelumme siirtyvät pelkästä debet/kredit kirjaamisesta ja lakisääteisen tilinpäätökssen tekemisestä joko sähköiseen suuntaan tai konsultatiivisempaan suuntaan, mitä enemmän laajennamme palveluvalikoimaamme, sitä enemmän tarvitsemme juuri tuotteistamista. Sitä enemmän tarvitsemme juuti TAL Controller -koulutuksen oppeja.

Koska itse olen ollut hallitustyöskentelyn ja siihen liittyvien työryhmien kokousten kanssa niin työllistetty, en uskatanut ilmoittautua ensimmäiseen vuosi sitten alkaneeseen ja juuri nyt syksyllä päättyneeseen koulutukseen. Mutta koska nyt ensi kesänä kuuden vuoden hallituskauteni on ohi ja olen lopullisesti erovuorossa, uskalsin ajatella selvittäväni syksyn ja
alkuvuoden yhtäaikaisesti tämän tärkeän koulutuksen kanssa ja ilmoittauduin 8.10.1009 alkavaan koulutukseen.

Meillä KLT kirjanpitäjillä on substanssi hoidossa ja sitä osaamista me ahkerasti päivitämme kuten kuuluukin. Mutta meidän tulisi huomata miten asiakkaat, asiakkaiden toiminta ja heidän toiveensa muuttuvat yhtä kiihtyvää tahtia. Asiakkaat tarvitsevat neuvoja ja lunnollisin paikka niihen on oma tilitoimisto, neuvot vaan eivät enää ole niin veropainotteisia kuin ennen.
Toki niitäkin on, mutta yhtä enemmän asiakkaat toivovat oman yritystoimintansa ymmärtämistä. Tämän tiedon ja taidon tiellä on hyvä alottaa TAL Controller koulutuksesta.

Ja ensi vuonna onkin KLT risteilyn 10 vuosi, joten tulkaamme suurella joukolla ja täyttäkäämme laiva hyvillä luennoilla sekä osaavilla KLT ihmisillä.

Merellä tavataan taas ensi vuonna!

KLT:t meren aalloilla

Järjestyksessä yhdeksäs Suomen Taloushallintoliiton KLT risteily risteillään parhaillaan 17.9.-18.9.2009 204 tiliammattilaisen voimin Siljan Serenadella. Juuri tänään illallisella mietimme miten alussa mukana oli paljon pienempi joukko ammattilaisia. Itse kaikki yhdeksän risteilyä seilanneena on mukava todeta että tämä erikoistapahtuma on nyt jo monena vuonna ollut loppuunmyyty ja ohjelma sen mukaisesti täynnä asiaa.

Tänään torstaina aloitimme EK:n Päivi Rätyn luennolla joka vei meidät IFRS:n saloihin, tällä kertaa pohdinnalla käyttöönoton haasteista ja hyödyistä. Tunti oli täynnä painavaa asiaa ja henkilökohtaisesti on tunnustettava tunteneeni lievää helpotusta kun en itse - ainakaan tällä hetkellä joudu soveltamaan Päivin oppeja käytäntöön.

KLT tentissähän IFRS on tällä hetkellä aihe, josta esitetään kysymyksiä ja varmasti yli 200 hengen yleisössä oli useampi ulkoisen laskennan ammattilainen joka jokapäiväisessä työssään pohtii näitä asioita.

Lounaan jälkeisen tunnin ajan Tero Honkavaara, myös EK:sta pohti yritysverotuksen tulevia muutoksia ja osinkoverotuksen ajankohtaisia asioita sekä tulevaisuudennäkymiä. SVOP rahaston verotuksen muuttuvat käytännöt herättivät vilkasta keskustelua niin luennon aikana kun sen jälkeenkin.

Helsingin kauppakorkeakoulun tuttu professori Jarmo Leppiniemi taas johdatti seuraavan tunnin aikana läsnäolijat pohtimaan pysyvien vastaavien arvostamista ja jaksottamista kirjanpidossa ja verotuksessa. Tuttuun tapaan kuulimme asiantuntevaa kommentointia poistosuunnitelmista sekä kirjanpidon ja verotuksen kytkennöistä.

Kahvin jälkeen Keskon IFRS asiantuntija Johanna Grönroos sai meidät mietteliääksi otsikolla "Pysyvien vastaavien arvostaminen ja jaksottaminen kirjanpidossa ja verotuksessa käytännönläheisesti KILAn ohjeen esimerkein" Luennolla kuultiin mm. sumupoistosta ja verotuspoistosta kun kyseessä on ylipoisto, alipoisto, jälleenhankintavaraus, romutus tai myynti.

Päivän luento-osuuden päätti Ilmarisen myyntipäällikkö Heikki Isotupa kertoen lyhyesti ajankohtaisia asioita työeläkkeestä.

Kovan luentopäivän päättyessä noin klo 19 jäi hetki aikaa ostoksiin ennen illan ruokailua. Kun illallisella a 'la cartessa katsoin juhlavasti pukeutunutta ammattilaisten joukkoa, mietin miten monialaisia taloushallinnon ammattilaisia salissa istuikaan ammattitaitoisen ravintolahenkilökunnan palveltavana.

Se joka tämän päivän luentojen jokaisen luennon sisällön onnistui sisäistämään ansaitsee kyllä enemmän kuin "kymmenen pistettä ja papukaijamerkin" Onneksi meitä onkin monen eri osa-alueen hallitsijoita tässä ammattilaisten suuressa joukossa! Päivä oli kova ja tiukka, mutta ehdottomasti osallistumisen arvoinen. Nukkumaan mennessä jään odottamaan huomisen antia luottavaisin mielin. Aiheita ja luennoitsijoiden nimiä katsellessa tiedän että voin odottaa antoisaa päivää huomisestakin.

Lähellä asiakasta

Taloushallinnon ihmiset ovat lähes jatkuvasti asiakasrajapinnassa, vaikka moni mieltää kirjanpidon ja palkanlaskennan hyvinkin yksinäiseksi numeroiden ja säännösten kanssa toimimiseksi.

Oman tilitoimistoni Euran toimipiste täytti syyskuun alussa 40 vuotta. Juhlimme kutsumalla asiakkaat paikalliselle juhlatalolle, Euran Pirtille. Suunnittelin ja toteutin juhlat - tai oikeastaan annoin siunaukseni niille suunnitelmille ja toteutuksille jotka sihteerini teki. Juhlat onnistuivat hyvin, kiitettävä määrä asiakkaita ja sidosryhmäläisiä oli paikalla ja meillä oli mukavaa. Vietimme illan yhdessä. Eura on suhteellisen pieni paikka, joten monet kutsutuista tunsivat toisensa. Juhlaan kuului toki virallistakin osuutta, juhlapuhe ja ansiomerkkien jakaminen Euran toimistossa pitkään palvelleille henkilöille. Mutta pääosin kuuntelimme ja katselimme musiikki tai tanssiesityksiä, söimme mukavasti ja nautimme viiniä ruuan kanssa. Booliakin oli tarjolla.

Monet vieraamme olivat iltaan tyytyväisiä ja fiksuina ihmisinä myös sanoivat sen kun lähtivät kotiinsa illan päätteeksi. Näin mekin järjestäjänä saimme hyvän mielen.

Kun olen miettinyt asiaa jälkikäteen tulee taas kerran mieleen miten pienistä asioista miellyttävä kanssakäyminen on kiinni. Tilitoimiston ei toki ole mahdollista järjestää jatkuvasti juhlia asiakkailleen, se on sellaisenaan jo taloudellinenkin kysymys, kustannus juhlasta kun ei ole vain se juhlaan suoraan satsattu raha, vaan myös se oman henkilöstön käyttämä aika juhlien järjestelyyn. Rauman toimistossamme muistamme asiakkaitamme joka vuosi pienempimuotoisella juhlalla. Kokoonnumme syksyisin yhtenä iltana toimistollemme ja tarjoamme vapaata seurustelua, pientä purtavaa ja juotavaa. Tilaisuus on suosittu, monille asiakkaille se on hauskaa vaihtelua nähdä tilitoimisto toisin silmin, silloin ovat valot himmennetyt ja ihmiset ihmisiä, ei asiakkaita tai taloushallinnon ammattilaisia. Vain ihmisiä.

Juhlat ovat mukavia tapoja viettää aikaa pienimuotoisempanakin, mutta miten voimme olla oikeasti lähellä asiakasta hänen tarpeissaan, ihan arjessa? Monesti nämä asiat ovat pienestä kiinni. Kun asiakas saapuu tilitoimistoon ja tuo aineistoaan kirjanpitäjälle, keskustelu on yleensä hyvinkin yleisluontoista. Se koskee yrityksen toimintaa jos asiakas jotain kysyy. Voisiko ajatella että kirjanpitäjä kysyisikin jotain asiakkaan toiminnasta? Moni kirjanpitäjä on sanonut tästä keskustellessamme ettei hän tiedä niin hyvin asiakkaansa toimialaa että voisi esittää mitään kysymyksiä. Jospa kirjanpitäjä kysyisikin asiakkaalta jotain jossa asiakas saisi kertoa siitä mitä oikeasti tekee? Tai jos näkee jonkun uutisen lehdessä tai kuulee radiossa jossa puhutaan samasta toimialasta, voi siitäkin kysyä. Ei asiakas oleta kirjanpitäjän tietävän laajalti hänen toimialastaan, mutta on tyytyväinen jos huomaa kirjanpitäjän olevan siitä kiinnostunut. Niinhän me kaikki olemme iloisia jos jotakuta kiinnostaa se mitä me teemme - se on inhimillistä. Ja mitä enemmän keskustelemme asiakkaan kanssa hänen toiminnastaan, sitä enemmän hän alkaa myös oma-aloitteisesti siitä puhumaan ja sitä helpompi meidän on hänen asioitaan hoitaa. Ja antaa neuvoja. Huomata asioita. Olla oikeasti taloushallinnon ammattilaisia eikä vain kirjanpitäjiä.

Olen ollut paljon tekemisissä palkkahallinnon ihmisten kanssa ja saanut huomata että siellä on sama ongelma kuin kirjanpitäjilläkin, ihmisten on vaikea kommunikoida asiakkaan kanssa. On vaikeaa, varsinkin oma-aloitteisesti kirjoittaa asiakkaalle asioista. Kun usein se tuntuu vaikealta vaikka asiakas olisi kysynytkin. Osalle ongelma on se tyypillinen taloushallinnon alan ihmisten ongelma: osataan numerot tarkasti, mutta on kovin vaikeaa tuottaa tekstiä. Se on kuitenkin harjoiteltavissa oleva taito, kaikista ei koskaan tule siinä mestareita, emme kaikki ole kirjailijoita, mutta riittävän hyvin se on mahdollista oppia. Asiakas ei odota kieliopillisia mestarinnäytteitä, vaan tekstiä jonka hän ymmärtää. Ja miksi tekstiä? Koska me emme voi oman vastuumme vuoksi kertoa suullisesti asioita joissa neuvomme, koska väärinymmärryksen mahdollisuus on aina olemassa. Taloushallintoliitto on juuri työstämässä jäsenilleen käyttöön palkkahallinnon puolelle laatulomakkeisiin lisälomakkeita auttamaan rutiiniasioiden kysymisessä ja tiedottamisessa. Mutta siinä miten vastata asiakkaan esittämiin kysymyksiin, siinä ei voi auttaa kuin harjoittelu ja asiaan paneutuminen.

Mutta kuten kirjanpitäjässä ja taloushallinnon ammattilaisessa on eroa, on niin myös palkkahallinnossa. Kun henkilö laskee tarkasti, oikein ja oikea-aikaisesti palkat ja tekee tarvittavat todistukset hän voi olla hyvä palkanlaskija. Mutta silloin kun hän vastaa asiakkaan kysymyksiin ja ennen kaikkea oma-aloitteisesti neuvoo asiakasta huomaamaan mahdollisuudet ja sudenkuopat hän on matkalla palkkahallinnon ammattilaiseksi.

On toki ymmärrettävää, että monessa tilitoimistossa palkkahallinnon aikataulut ovat niin kireät ettei oma-aloitteisiin asiakkaan asioiden tarkasteluihin ole aikaa. Moni asia on kuitenkin sellainen että ammatitaitoinen palkka-ammattilainen huomaa laskiessaan palkkoja jos vain pitää silmät auki muullekin kuin juuri niille numeroille joita silloin käsittelee. Asiasta voi myös keskustella tilitoimiston päättävän johdon kanssa, huolenpito asiakkaita on mahdollista tuotteistaa ja näin siitä saadaan sitä "oikeaa" työtä jolla on myös hintalappu. Emme ehkä edes tajua miten moni asiakkaistamme olisi valmis maksamaan siitä että me hoidamme hänen asioitaa kuin omiamme, tarkastamme ja mietimme mahdollisuuksia ja kompastuskiviä jo etukäteen.

Paras talous/palkkahallinnon ammattilainen on se joka on lähellä asiakasta, ei hänen yksityiselämässään vaan yrityksen toiminnassa. Valmiina auttamaan ja huolehtimaan asioista, käyttäen hyväkseen laajaa ammattitaitoaan, sillä sitä meillä tilitoimistojen henkilökunnilla on. Substanssiasiat osaamme, kun käytämme sitä asiakkaan hyväksi muutenkin kuin lakisääteisiltä osin ja vieläpä omatoimisesti ja aloitteellisesti, silloin meillä on toimisto täynnä oikeita ammattilaisia.

Tilitoimistoilla edessään uudet haasteet

Suomen laaja tilitoimistokenttä on aina ollut hyvin mukautuvainen. Uudet vero- ja kirjanpitosäännökset on onnistuttu vastalauseista huolimatta aina viemään käytäntöön huikean lyhyissäkin aikatauluissa. Uusia alv-sääntöjä on sujuvasti kouluttautumisen jälkeen tiedotettu asiakkaille. Olemme hyviä tässä asiassa.

Nyt Verotilin ja sähköiseen ilmoittamiseen liittyvien tunnistautumisten vuoksi tilitoimistot ovat uuden haasteen edessä. Verotili muuttaa totuttuja tapoja toimia, aikataulutkin kiristyvät. Ilmoituksia ei enää korjata uudella oikealla ilmoituksella päälle, vaan lisäilmoituksella. Tietoja ilmoitetaan vain siltä osin mitä ne muuttuvat. Taloushallinnon ohjelmistoilta vaaditaan uutta joustavuutta, uutta tapaa toimia. Eikä kukaan pääse testaamaan tätä etukäteen käytännössä. Tottakai asioita on testattu siitä asti kun ne on jollakin tasolla valmiiksi saatu, mutta oikeaa käytännön testausta pitää odottaa vuoteen 2010.

Ohjelmistotalot eivät ole kadehdittavassa asemassa, vaikka joku vitsailikin että Verotili, alv:n edes takaisin sahaavat prosentit ja Sepa tuotavat rahaa ohjelmistotalojen kassoihin, niin tuovat ne stressiä aikatauluineen ja kustannuksia palkkamenoina. Ohjelmistotaloille suunnatussa tilaisuudessa, jossa olin läsnä, kerrottiin uusista koodeista ja määrityksistä toukokuun 2009 lopussa, parin viikon kuluessa luvattiin tarkat koodit jotka talot tarvitsevat tehdäkseen tarvittavat muutokset, joten aikaa ei ohjelmistotaloille liikaa jäänyt. Varsinkin kun ne samaan aikaan tekevät Sepaan liittyviä muutoksia, jotka nekin elävät koko ajan.

Tilitoimistojen pitää nyt tehdä päätöksensä miten jatkossa lähettää sähköisesti ilmoituksia. Varsinaiseen ilmoittamiseen ja tietojen syöttöön tai lähettämiseen on monia vaihtoehtoja, joiden välillä tehtävät valinnat eivät itseasiassa ole ne kiireisimmät. Nyt on päätettävä käytetäänkö tilitoimistojen ja muiden asianhoitajien käyttöön vartavasten suunniteltua sähköisten asioiden valtakirjaa, jonka syntyprosesissa olen itse saanut olla mukana verohallinnossa. Tämä toiminto on asiakkaalle melko helppo, tilitoimistolle työläämpi. Mutta niin sen tavallaan "kuuluukin" olla, koska kysymys on siitä että tässä tilitoimisto on aktiivinen osapuoli.

Kun taas toinen tapa on tilitoimistolle helpompi, edellyttäen että sen asiakkaat kykenevät tämän itse hoitamaan. Eli silloin asiakasyritys tekee yritys.tunnistus.fi palvelussa itselleen katso-tunnisteen ja valtuuttaa tilitoimiston - se kuulostaa ihanan helpolta meidän tiliammattilaisten kannalta. Ikävä totuus lienee kuitenkin ettei iso osa asiakkaista kykene tätä itse tekemään, jolloin he tulevat tilitoimistoon ja tunnistautuminen hoidetaan siellä - tämä työllistää tilitoimistoja taas melkoisesti.

Ja jotta asia ei olisi liian helppoa, kaiken tulisi olla valmiina 12.2.2010, jolloin ensimmäiset vuoden 2010 palkkoja koskevat kausi-ilmoitukset annetaan. Alv:n ensimmäisen ilmoituksen aika on 12.3.2010.

Jos tilitoimiston valinta on aidot tunnisteet asiakkaille, niitä on siis syytä aloittaa hakemaan. Tällöin asiakkaille on asiasta tiedotettava ja ehkä valvottavakin että ne tulevat tehdyksi.
Jos taas valinta on sähköisen asioinnin valtakirja, tarvitaan asiakkaita tiedot: yrityksen nimi ja osoite sekä y-tunnus, nimenkirjoitusoikeutetun henkilön nimi ja hlötunnus, kielivalinta (suomi-ruotsi-englanti) sekä tieto siitä jos nimenkirjoittamiseen tarvitaan enemmän kuin yksi henkilö.
Näiden tietojen kerääminen ja syöttäminen verohallinnon tai taloushallintoliiton sivuilta saatavaan excel-taulukkoon ei ole isommilla toimistoilla yhden hetken juttu. Siihen on pakko nimetä vastuuhenkilö ja työ on aloitettava. Kun palvelu 26.11.2009 aukeaa olisi hyvä olla jo alussa valmiina taulukon kanssa, tarkistustyö verovirastossa on käsityötä ja vaikka he parhaansa yrittävät, jokaisen nimenkirjoitusoikeutetun tarkistaminen vie aikaa.

Verotilin pidennetyt ilmoituskaudet kääntyivät valitettavasti niin että asikas saadessaan lokakuussa Verohallinnon kirjeen siirtyy pidennettyyn kauteen ellei itse ilmoita ettei halua siirtyä. Eli tätäkin asiaa tilitoimistojen on valvottava jos ei halua asiakkaansa siirtyvän 3 kuukauden tai vuoden jaksoon.

Verotilin verkkopalvelun tai paperisen verotiliotteen seuraaminen on myös todella tärkeää, koska vain sieltä näkyy jatkossa yrityksen mahdolliset korot tai myöhästymismaksut, kahden kuukauden kuluessa ne siirtyvät perintään.

Kaikki nämä asiat ovat tärkeitä sovittavia yksityiskohtia asiakkaiden kanssa. Kuka vastaa mistäkin ja mikä on viimeinen aineiston toimittamispäivä. Ja jos asiakas ei tätä noudata, siitä on huomautettava, muutoin myöhässä toimittamisesta tulee vallitseva tapa joka ohittaa jopa kirjallisessa sopimuksessa sovitun toimittamisaikataulun. Tämän kanssa siis oltava tarkkana.

Lisäksi on muistettava että jos tilitoimisto lupaa asiakkaalle seurata hänen verotiliään verkkopalvelussa ja tiedottaa mahdollista puutteista - tämä on työtä joka on tuotteistettava. Tai ainakin laskutettava. Tili-ihmiset helposti ajattelevat ettei viranomaismääräyksiä ja niiden muutosten mukanaan tuomia töitä voi asiakkaalta laskuttaa kun ei asiakas siitä mitään hyödy. Kuitenkin on muistettava että kaikki se aika jonka kirjanpitäjä, palkanlaskija, controller, reskontranhoitaja - tai kuka tahansa tilitoimiston henkilökunnasta käyttää asiakkaan asioiden hoitamiseen on asiakkaan ostamaa aikaa.

Kun tilitoimistot tekivät euromuunnoksia, siihen käytettyä aikaa ei monessakaan paikassa laskutettu. Ymmärrän että joissakin toimistoissa ajateltiin sen vievän niin vähän aikaa ettei sitä haluttu laskuttaa, varsinkin kun työ oli viranomaisten määräämää ja jossa asiakkaalla ei ollut vaihtoehtoja. Nyt ollaan taas verotilin ja aitojen katso-tunnisteiden kanssa viranomaismääräyksistä johtuvien asioiden parissa. Nyt kun tilitoimisto miettii hintaa työlleen tai sitä laskuttaako mitään kannattaa pitää mielessä: katso-tunnisteiden haku on alunperin ajateltu yrityksensä itse tehtäväksi, jos tilitoimisto sen tekee, se on asiakkaan antama työtilaus. Verotilin verkkopalvelun tai paperisen tiliotteen seuranta on ajateltu asiakkaan itsensä tehtäväksi - jos tilitoimisto ottaa sen tehtäväkseen on taas kysymys työstä jonka asiakas tilaa kun ei itse joko osaa/halua/ehdi/viitsi tehdä. Siis yhtäkaikki aivan samalla tavalla laskutettavaa työtä kuin peruskirjanpito, tilinpäätös tai veroneuvonta.

Kun itse tilitoimisto käyttää aikaa asioiden oppimiseen ja niiden tiedottamiseen asiakaskunnalleen, on muistettava ettei mahdollisesti syntyvää "fyysistä" työtä saa valuttaa läpi käsien, se on asiakkaallekin tärkeää palvelua.