Tili- ja veropäivät päivä II

Tili- ja veropäivien toinen päivä lähti liikkeelle hyvällä meiningillä:

Vuokko Mäkinen, Taloushallintoliiton puheenjohtaja

Vuokko toi Taloushallintoliiton terveiset ja kertoi palveluväylästä, tulorekisteristä, Taru -hankkeesta ja TALTIOsta. Luennossa välittyi upeasti Vuokon uskomaton ymmärrys ja into näihin asioihin ja kiinnostus alamme kehittämiseen. Häntä kuunnellessa uskoo itsekin että näistä asioista vihdoin voisi tulla totta

Janne Fredman, tuotepäälikkö ValueFrame Oy

Taloushallinnon tietojärjestelmien hyödyntäminen – parhaat käytännöt kirjanpitäjille

Luento korosti Audit trail periaatteen tärkeyttä, dokumentontia ja arkistoinnin oikeellisuutta ja ennen kaikkea sen pysyvyyttä myös silloin kun eteen tulee konkurssi. Luennon sisältö oli hyvää kuultavaa, näitä asioita pitää ajatella, aikaisemmin täysin paperisessa maailmassa nämä olivat itsestäänselvyyksiä joita ei paljon tarvinut edes ajatella. Digitalisoituminen tuo uudet haasteet tässä asiassa. Ne eivät ole vaikeita hoitaa, kunhan tulee ajatelleeksi. Tervetullut luento juuri tässä ajassa.

Sirpa Koponen, Tilipalvelu Sirpa Koponen Oy

Sähköinen kirjanpitoaineisto ja muuttuvat vaatimukset kirjanpitäjän näkökulmasta. Tämä luento täydensi loistavasti edellisen luennon aikana syntyneitä ajatuksia ja synnytti myös uusia mietteitä. Sirpa puhui asiasta, joka on hänelle selvää ja sen huomasi sujuvasta ja kansantajuisesta luennosta

Jarmo Leppiniemi piti valintaraadin puheenjohtajana itseoikeutetusti juhlapuheen raadin kolmatta kertaa valitsemalle Vuoden kirjanpitäjälle. Tämä on hieno valinta, on upeaa kuulla perusteluita, joilla asiakkaat ja työkaverit ovat ehdottaneet alamme ammattilaisia tähän kisaan. Kun valinnan julkaisun ja palkitsemisen jälkeen kuulemme Juha Mieskosen oodin Vuoden kirjanpitäjälle, se on juhlallinen hetki joka saa lähes liikuttumaan ja tuntemaan suurta ammattiylpeyttä kaikkien alallamme työskentelevien todellisten ammattilaisten puolesta.

Kuulemamme oodin sanat:

Vuoden kirjanpitäjä

Kun sun pääsi luvut tuottaa, voi niihin aina luottaa

olet johtoryhmän hyvä ystävä , vuoden kirjanpitäjä 

Kun aineistoa keräät sieltä, täältä ja tuolta, teet kaiken tarkasti ja huolella

Se ei sua hämää saati aiheuta huolta, onks debet ikkunan vai oven puolella

sulla tase täsmää aina eikä kassa koskaan heitä tai jos heittää löydät virheet vaivatta

ja kun erääntyvät lainat, tiedät kyllä keitä on syytä informoida ajoissa

 Jos menee hartiani lysyyn, voin sulta neuvoo kysyy,

olet kollegojen hyvä ystävä, vuoden kirjanpitäjä

 Ei sulle tosite oo mörkö, se on oiva raaka-aine, josta jalostetaan laatutuotetta

ja vaikka olet usein alla kovan paineen, ei hymy katoa sun huulilta

Sulla on pitkäjänteisyyttä, kun tasekirjan kasaat, on tiedot oikeat ja riittävät

ja kärsivällisyyttä, kun kaikki tilit tasaat, sua tilintarkastajat kiittävät

 Kun verolomakkeita täytät, niissä oikeet tiedot näytät ja Voutikin saa oman osansa

oot jopa verottajan ystävä, vuoden kirjanpitäjä

tää on kiva homma mulle, kun saan laulaa oodin sulle, sä olet Vuoden kirjanpitäjä

Säv. ja san. Juha Mieskonen

Onnea vielä kerran Minna Seppäselle Ouluun!

Anti Apunen, tuotteistaja, Ediste Oy

Uuden ajan asiakkaan vaatimuslista tilitoimistolle. Luento herätti varmasti monelle uusia ajatuksia ja vahvisti jo aikaisemmin syntyneitä. Itselleni heräsi ajatus: kumpa kaikki asiakkaat ajattelisivat tilitoimistoista kuten Antti J

Markku Ojala, veroasiantuntija, Taloushallintoliitto

Arvonlisäverotuksessa ajankohtaista luento on sitä mitä moni kirjanpitäjä kaipaa koulutukselta, alv kiemuroiden kertaamista. Tällä kertaa käsittelyssä oli ehkä hieman uusiakin asioita. Markun luennointia on mukava kuunnella.

Loppusanat kuulimme perinteisesti Taloushallintoliiton toimitusjohtajan Juha Ahvenniemen sanomana. Juhan rauhallista yhteenvetoa kahden päivän aiheista ja tapahtumista on hyvä kuulla, tästä eteenpäin ja ensi vuonna nähdään taas!

Loppuun vielä yleiskuva taukojen aikana näytteilleasettajien osastoihin tutusvista ihmisistä. Nämä esittelyosastot ovat tärkeä osa päivien tarjontaa, unohtamatta keskusteluja kollegoiden kanssa.

TAL Tili- ja veropäivät, päivä I

Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemen lyhyen puheenvuoron jälkeen kuulimme viisi toinen toistaan mielenkiintoisempaa puheenvuoroa alamme tämän hetken ajankohtaisista asioista.

Juhani Vartiainen, ylijohtaja, VATT

Hyvä, suorastaan loistava avaus tämän vuoden Tili- ja veropäiville. Aiheena ”Miten Suomi nousuun?” Terävä analyysi siitä missä on menty pieleen ja hyvää pohdiskelua siitä mitä nyt pitäisi tehdä. Avauksessa kuulutettiin rohkeaa finanssipolitiikkaa ja sen tosiasian tunnustamista että elämme maailmassa, jossa globaaliin talouteen tulee suhtautua realistisesti. Tämän puolentunnin ytimekäs pohdinta olisi ollut hyvä kuunnella jokaisen suomalaisen. Tätä otetta tarvittaisiin myös politiikassa. On uskallettava tehdä kipeitäkin ratkaisuja.

Timo Kaisanlahti, KILA:n puheenjohtaja

Aiheena uudistuva kirjanpitolainsäädäntö, josta kuulimme valaisevan ja selkeän esityksen mitä voimme odottaa tästä uudistuksesta. Huomioitavaa oli mm. se että uusi direktiivi tulee määrittämään pienten yritysten maksimi liitetiedot. Enempää ei tarvitse oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Leena Rekola-Nieminen, johtava asiantuntija Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy

Tilinpäätös 2014-2015 – kirjanpidossa ajankohtaista, luento oli taattua Leenaa. Hyvä esitys jossa selkeästi tuli esille käytännön tilanteet. Yhä useammin on asioita jotka on jätetty lainsäädännössä kirjanpitovelvollisen vastuulle, mikä käytännössä tarkoittaa: tilitoimiston vastuulle. Leena toi hyvin esille miten meidän nyt uutta kirjanpitolain lopullista versiota odottaessamme on hyvä valmistautua. On tärkeää huolehtia että käyttämämme alihankkijat ja palveluntuottajat noudattavat annettuja ohjeita ja sääntöjä esimerkiksi arkistoinnin ja varmistusten osalta. Nyt on myös aika kiinnittää huomiota toimeksiantosopimusten päivittämiseen. Leena aloitti luentonsa todeten että paljon muuttuu, mutta debet on edelleen debet ja kredit on kredit ja niihän se on, työmme peruslähtökohta :) Hyvän ohjeen hän antoi myös arvopapereiden arvonkorotusten kirjaamiseen ”se mikä menee ylös tulee joskus todennäköisesti myös alas” Leenan luento antoi kaiken kaikkiaan paljon vastauksia mutta herätti myös paljon ajatuksia siitä mitä kaikkea olisi hyvä omalla työpaikalla käydä läpi.

Risto Walden, Bilanssi Oy

Risto käsitteli aiheen Tilinpäätös 2014-2015 – verotuksessa ajankohtaista. Luento alkoi Riston ohjeistuksella yleisön yhteen ääneen lausumaan kysymykseen: ”Risto mikä oikein muuttuu tänä vuonna?” Kysymyksen jälkeen hän antoi siihen hyvän ja selkeän vastauksen. Kuten moneen muuhunkin yksityiskohtaisempaan kysymykseen verotuksen muutoksista. Harva luennoitsija saa verotuksen ja siihen liittyvät asiat kuulostamaan niin hauskalta kuin Risto, samalla kuitenkin pakaten luennon täyteen tiukkaa asiaa.

Mikko Reinikainen, partner ja Samuli Perälä, partner PwC

Isännätön raha yhteisöissä, yhdistykset, säätiö, osuuskunta oli aiheena monelle tiliammattilaiselle hyvinkin ajankohtainen ja kiinnostava joka tuli hyvin monipuolisesti avatuksi tässä luennossa.

Onnea uudet KLT asiantuntijat

Päivän ohjelma päättyi tilaisuuteen jossa uudet KLT ammattilaiset saivat merkkinsä ja todistuksensa. Sen tutkinnon menestyksekäs suorittaminen on aina juhlan arvoinen asia ja onkin upeaa että Taloushallinto muistaa näitä ihmisiä tutkinnon arvoisella tilaisuudella.

Hyvän päivän ilta

Show and Denner Wanhalla juhlisti vielä uusia KLT kirjanpitäjiä taikuuden ja hyvän musiikin merkeissä, loistavaa ruokaa unohtamatta. Kaikki Tili- ja veropäivien osallistujat eivät toki tähän juhlaan osallistuneet, eikä saliin kaikki 1300 taloushallinnon ammattilaista olisi mahtuneetkaan. Ilta oli onnistunut ja vietin sen itse hyvässä seurassa, jossa hymy ei hyydy ja aika kuluu.

Huomenna edessä vielä toinen luentopäivä, ehkä silloin tauoilla ehdin tutustua myös näytteilleasettajien osastoihin, tänään tauot kuluivat tuttujen kanssa kuulumisten vaihtoon. Tunnelma on näillä päivillä aina omanlaisensa. Mielenkiinnolla odotan huomisen tuomia luentoja. Palaan siihen täällä blogissa sen jälkeen.

Harmaalla taloudella ei ole verovelkaa

Julkinen verovelkarekisteri

Viime vuonna saimme YTJ-palvelun yhteyteen julkisen verovelkarekisterin, jossa näemme millä yrityksellä on erääntynyttä verovelkaa ilman maksusuunnitelmaa yli 10.000 euroa. Tätä rekisteriä puuhattiin jonkin aikaa, alaraja aluksi oli 5.000, mutta se nyt onneksi tuplaantui, vaikka tuo kymmenentuhattakin on aika pieni summa, silloin kun yrityksellä on muutama työntekijä ja jonkin verran liikevaihtoa, arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset + sosiaaliturvamaksu menevät helposti yhden kuukauden osalta sen yli. Ja kun maksumyöhästymistä on, se näkyy heti. Samalla viivalla on nyt yritys jolla verovelkaa on 10.001 tai 100.000. Rekisterissä kun näkyy vain tieto kymppitonnin ylityksestä. Nyt voi käydä katsomassa naapurinkin firman mahdolliset maksuvaikeudet, jos nyt sattuu kiinnostamaan, vaikka eihän Suomessa kukaan ole kiinnostunut naapurin vastoinkäymisistä – eihän?

Harmaa talous

Harmaan talous on nyt se iso asia jonka takia tämä rekisteri on nyt perustettu. Iltapäivälehtien kommenttipalstat täyttyivät kommenteista: ”Hyvä, nyt saadaan harmaan talouden yrittäjät kiikkiin” Olen tehnyt taloushallinnon töitä kolmekymmentä vuotta enkä vielä ole nähnyt yhtään harmaan talouden harjoittajaa jolla on verovelkaa! Eihän se sitten enää ole harmaata jos se on ilmoitettu. Se on silloin vain maksuvaikeus, eikä siinä ole mitään rikollista tai edes moralisesti tuomittavaa. (jos se nyt ei johdu siitä että on pumpannut firmansa tyhjäksi omiin menoihinsa ja jättänyt verot maksamatta tms.) Kyseinen rekisteri saattaa nyt valitettavasti vaikuttaa päinvastoin. Jos kykenet, asetupa pienen yrittäjän asemaan tässä kohdin. Hän toimii jollakin sellaisella alalla, etteivät asiakkaat ole kuluttajia, eli tätä rekisteriä katsovat ne, jotka häneltä työtä tai tavaroita tilaavat. Tai alalla jossa asiakkaat ovat kuluttajia, joiden kanssa toimimiseen rekisteri ei ainakaan vielä vaikuta, mutta tavaraa pitää tilata tahoilta jotka ovat varovaisia eivätkä anna tavaraa laskulla jos verovelkarekisterissä näkyy nimi. Mietitään yrittäjää jonka asiakkaat hidastelevat maksujen kanssa tai joka on joutunut antamaan omille asiakkailleen jopa 60 päivän maksuajan, eikä rahaa ole varalla. Sitten tuli se kohta kun tämä rekisteri tuli voimaan. Yrittäjä tietää mitä suunnilleen on palkkojen veron ja sosiaaliturvamaksun yhteissumma kuukaudessa. Sitten tulee se kuukausi jolloin tulee hyvä myynti, siis kirjoitetaan paljon laskuja, mutta niistä ei saada heti rahaa, alv erääntyy ennen kuin rahat kotiutuvat. Verojen yhteissumma on yli 10.000. Rahaa ei ole, mikä neuvoksi. Yrittäjä ehkä ensimmäisen kerran antaa mennä ja merkintä on rekisterissä, kunnes hän saa rahat, ehkä noin kuukauden kuluttua. Merkinnästä koituu monenlaista harmia ja joitakin potentiaalisia asiakkaita menetetään, tavarat joudutaan maksamaan käteisellä, uutta koneleasingsopimusta ei saada jne. Kun sitten sama tilanne on myöhemmin taas edessä, yrittäjä miettii tarkasti ja päättää olla viemättä paria tulolappusta tilitoimistoon, hän ei aio pimittää niitä, vaan siirtää ne eteenpäin, seuraavalle kuukaudelle. Mutta kun hän lisää ne seuraavaan kuukauteen, sekin menisi yli, taas siirretään ja taas ja taas. Lopputulos on se että osa myynnistä jää lopulta pois kokonaan. Vielä suurempi riski tähän on yrittäjällä, jolla myynti tulee ilman laskutusta. Ja niin rehellisestä yrittäjästä ”tehtiin” ohimennen harmaantalouden harjoittaja. Lopulta kun hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta saada kiinni tätä myyntien siirtämästä. Rehellisestä yrittäjästä tuli ”roisto”. Näin tämä harmaan talouden torjuntaan tarkoitettu rekisteri saattaakin luoda harmaata taloutta. Minulla on hyvä tuntemus yrittäjäkentästä, mutta silti nyt enemmän kuin koskaan näissä asioissa toivon olevani väärässä. Mutta tärkeää olisi muistaa: Harmaalla taloudella ei ole verovelkaa.

Mikä on yhteiskunnan oikea hävikki harmaan talouden takia?

Mitä sitten yhteiskunta yleisestikin ottaen häviää harmaan talouden vuoksi? Ei todennäköisesti ollenkaan niin paljon mitä meille annetaan ymmärtää. Ja nyt heti oikaisen mahdolliset ajatukset jotka ehkä syntyivät: Minä EN todellakaan kannata harmaata taloutta. Syyni vaan ovat ehkä vähän erilaiset kuin voisi kuvitella ja niistä vähän lisää lopuksi. Kun mietimme yhteiskunnan menetystä harmaan talouden osalta (jätän nyt pois varsinaisen rikollisen toiminnan) Jos maksan jollekin jotain, eikä hän laita sitä kirjanpitoonsa hän säästää tuloveroissa ja arvonlisäverossa, mutta kun hän käyttää tämän rahan, siitä maksetaan pääsääntöisesti tulovero ja arvonlisävero. Ja raha on taas verotuksen piirissä. Jos kyseinen hyödyke josta maksoin olisi ollut minulle verovähennyskelpoinen, maksan enemmän veroa, koska en saanut kuittia enkä voi tehdä verovähennystä. Jos palkkaa maksetaan pimeästi, työntekijä ei maksa veroa, mutta yrittäjä maksaa enemmän veroa koska ei voi vähentää palkan kustannuksia verotuksessaan jne. Eli todellinen menetys ei ehkä olekaan niin paljon kun on ajateltu.

Vastusta harmaata taloutta oman itsesi takia

Todelliset syyt siihen, miksi minusta JOKAISEN tulisi vastustaa harmaata taloutta, ovatkin aivan muualla. Kun teetät kotonasi jonkun työn, et saa mitään vastuunkantoa keneltäkään kun maksat työn pimeästi. Talosi palaa kun sähköasennukset pettävät tai edessä on iso vesivahinko kun putket eivät menneetkään kuten piti. Kukaan ei korvaa sinulle. Eikä se tarkoita että työ olisi tehty huonommin, ammatti-ihmisetkin epäonnistuvat, mutta heillä on vakuutus. Kun menen kampaajalle ja hiukseni kärähtävät värin ja uuden shampooni yhdistelmästä tai ripsipidennykset aiheuttavat silmätulehduksen tai geelikynnet vievät omatkin kynteni kuukausiksi pehmeiksi, tai jotain muuta. Mistään ei saa korvausta eikä yhdenkään tuotteen valmistaja tule vastaan vaikeuksissa, kun ei virallisesti ole teetetty mitään näistä. Työn tehnyt henkilö kun ei oikeasti ole mikään yrittäjä, hän vain harrastelee. Asiakkaalta voi mennä pahimmassa tapauksessa jopa viikkoja tai kuukausia että hän on taas siinä kunnossa että työn tekeminen onnistuu. Tai vielä pahempia ovat kosmeettisissa asioissa ne ”yrittäjät” jotka tekevät pimeässä työnsä niin halvalla etteivät voi käydä mitään koulutusta. Ja mitäs sitä suotta, kyllähän sitä nyt voi ruiskutella toisen kasvoihin sopivia kohotusruiskeita ihan yhden päivän pikku tuote-esittely + koulutus – päivällä.

Tai kun työntekijä saa palkkansa pimeänä, mitä tapahtuu hänen eläkkeelleen. Moni ajattelee että eläke on nuorelle kaukainen ajatus ja rahaa ehtii säästämään, tai ettei ne eläkeyhtiöt kuitenkaan sitten enää mitään maksa ja eläkeikäkin nousee koko ajan. Mutta lakisääteinen eläke on paljon muuta. Kun työntekijä sairastuu tai vammautuu vakavasti eikä työelämä enää onnistu – silloin eläkeyhtiö huolehtii. Tai kun sattuu vakava tapaturma vastaa vakuutusyhtiö sairastamisesta tai elättää perhettä jos käy se lopullinen tapaturma. Pimeän työn tekijällä ei ole tapaturmavakuutusta. Siinä on ajattelemisen aihetta jokaiselle.

Jokainen on vastuussa itsestään.

Me taloushallinnon ihmiset voimme kertoa ja meidän tulee kertoa asioita joita ei tulla ajatelleeksi. Ajatukseni karkasivat ehkä vähän kauemmas taloushallinnon ytimestä, mutta halusin tuoda esiin sen, etten todellakaan kannata harmaata taloutta, mutta en vastusta sitä ehkä ihan niistä syistä mitä voisi ammattini puolesta luulla. Toivonkin, että jokainen tiliammattilainen toisi asiakkailleen esiin sen, ettei harmaa talous oikeasti kannata on hän itse sitten yrittäjänä myyjänä tai ostajana tai kuluttajan asemassa ostajana. Se on yrittäjän yksi varmimmista tavoista menettää maineensa kunnollisten asiakkaiden silmissä ja palvelujen käyttäjänä tai työntekijänä voi menettää enemmänkin kuin maineensa.

Ja että meistä jokainen oikaisisi ainakin lähipiiriään julkisuudessa vellovasti väärästä ajatuksesta että julkinen verorekisteri on keino estää harmaata taloutta. Ei mollata tiukassa taloudellisessa tilanteessa eläviä yrittäjiä enää enempää. 

Harmaalla taloudella kun ei todellakaan ole sitä verovelkaa.