1.10.2010

Osinkoverouudistus -kansa saa mitä haluaa?

Hetemäen verotyöryhmä

siitä on nimenä jo tullut lähes kirosana, kaikki kun odottavat mitä sieltä ulos tulee.
Ja sitten tarvittaisiin poliittista tahtoa ja ripeyttä, mitä ei ehken ole nyt jos on koskaan ollut. Poliitikoille osinkoverouudistus on varmasti kuuma peruna - poliittinen itsemurha väärin ajettuna. Kukaan ei halua ottaa asiaa ennen vaaleja päätöksenteon asteelle, koska kannattaa mitä tahansa esitetyistä malleista niin kumartaessaan ehkä jollekin äänestäjäjoukolle, pyllistää 101% varmuudella jollekin toiselle. Ja on varmasti vaikeaa miettiä kantaansa asiaan jota ei ihan ymmärrä. Ilman minkäänlaista aliarvioimista kansanedustajiemme tiedoille ja taidoille, on päivänselvää, ettei heistä iso osa ymmärrä oikeasti osinkoverouudistuksen todellisia vaikutuksia ihmisille, yrityksille tai kansantaloudelle. Ei ole ollenkaan kadehdittava työ olla päättämässä asiasta. Se jääkin seuraavalle eduskunnalle - onneksi he saavat nyt reippaat palkankorotukset että jaksavat miettiä asioita. Toivoisin että he oikeasti miettisivät.

Työryhmän vaihtoehdot ja ehdotukset tulevat nyt poliittisesti todella huonoon aikaan. Olisi niin paljon paljon parempi ollut se että ne olisi annettu vasta kun eduskunta on uudelleen valittu. Silloin niistä voitaisiin eri tavalla keskustella, kiihkottomasti. Nyt niistä tuli vaaliteemoja ainakin joillekin puolueille mitä suuremmalla todennäköisyydellä.

Työryhmällä on neljä mallia:
1. klassinen kahdenkertainen verotus
2. muunneltu klassinen malli
3. ns. ACE-malli (Allowed for Corporate Equity)
4. muunneltu nykyinen

Työryhmän suositus on vaihtoehto 4.

Vaihtoehto 1 klassinen kahdenkertainen, nimensä mukaan kahdenkertaistaa verotuksen. Ajatuksena olisi yhtiön verokannan asettaminen 22% ja osakkaan 30% jolloin osingon kokonaisveroaste olisi 45,4%

Vaihtoehto 2 mukailtu klassinen, toimisi muutoin kuin edelläoleva malli, mutta siinä olisi nettovaroista riippumaton omistajayrittäjille myönnettävä pk-huojennus. Nostettavasta osingosta 30.000 euroon asti vain 35% olisi verotettavaa tuloa, yli 30.000 kaikki verotettaisiin. Näin huojennetun osinkotulon verokanta olisi 30,2% jos verokannat muutoin olisivat nuo 22% ja 30%

vaihtoehto 3 nykymalli modifioituna taas tarkoittaisi listautumattomien yhtiöiden osalta sitä että se muistuttaisi nykyistä malliamme mutta nykyisen 9% sijaan käytettävä prosentti olisi 3,5 % Näin laskettu tulo olisi pääomatuloa josta verotettaisiin 35% ja loput jätettäisiin verottamatta, ylimenevä olisi verotettavaa pääomatuloa. 3,5% ei olisi kiinteä vaan se laskettaisiin vuosittain valtion keskimääräisen lainakoron mukaan. Näin lasketun osingon veroaste olisi 10,5% ja kokonaisveroaste 30,2% Tässä mallissa listattujen yhtiöiden osingot menisivät kuten mallissa 1

vaihtoehto 4 ACE taas olisi muutoin kuin kahdenkertainen klassinen mutta yhtiön verokanta säilyisi 26%:ssa ja yhtiön verotuksessa vähennettäisiin yhtiön oman pääoman perusteella laskettava vähennys. Vähennys laskettaisiin kertomalla nettovarallisuus riskitöntä valtionkorkoa vastaavalla korolla ja yhtiön efektiivinen vero voisi laskea vähennyksellä 26%:sta noin 22%:iin.

Taloushallinnon ihmisiltä eivät työt lopu kun näitä malleja katsoo, suurin osa ei osakkeenomistajista osaa itse laskea, tai no malli yksi on helppo, kaikesta maksetaan aina veroa....

Nyt kun esitykset ovat tässä vaiheessa, puolueet ottavat ne todennäköisesti vaaleissa esille. Kansa sitten äänestää puolueita - varsin moni valitsee varmasti ehdokkaansa muusta syystä kuin osinkoveromallin vuoksi - mutta sitten vaalien jälkeen puolueissa voidaan todeta että mitä mallia kansa kannatti. Eli kansa äänestää ja kansaa verotetaan niin kuin kansa on äänestänyt.

Toivon sydämestäni että tähän ei mennä, vaan joku järkevästi (jos mahdollista) koittaisi nyt miettiä mikä on parasta koko yhteiskunnalle. Että päästäisiin eroon siitä käsittämättömästä kateudesta yrittämistä kohtaan. Ensinäkin osinko ei ole koskaan verotonta ollut tähänkään asti, siitä on verot maksanut joko yritys tai yrittäjä. Tarkoitan nyt pieniä oikeita perheyrityksiä, joissa monella on yrityksen toiminnan vakuutena koko henkilökohtainen omaisuus. Moniko palkansaaja suostuisi sellaiseen diiliin että palkasta ei tarvitse maksaa veroa kuin osasta, mutta oma omaisuus olisi pantattava työnantajan lainojen vakuudeksi?  Ja siinä sivussa sitoutuisi aina tulemaan töihin kun joku muu sairastuu, oli sitten loma tai ei, lapsen syntymäpäivä tai ei. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. 

Ministeriönkin taholta on valitettavasti puhuttu verottomista osingoista ja nyt monessa mallissa kevennetään yrityksen verotusta. Pientä yrittäjää kiinnostaa kokonaisveroaste. Ei yrityksen tai henkilökohtaisen verotuksen osuus erikseen, van se kokonaisuus. Näin siksi että oma palkka nostetaan jos jotain rahaa muista maksuista jää. Pienelle yrittäjälle kokonaisuus ratkaisee. Ja se ratkaisee innostuksen yrittää, innostuksen työllistää, innostuksen viedä asioita eteenpäin. Pienet yriykset ovat merkittävä työllistäjä, sitä ei saisi unohtaa sen kaiken ymmärtämättömän kateuden sijaan.

Verotus uudistuus lähiaikoina monella tapaa, sille ei kai voi tässäkohdin kuin toivoa parasta - tai ainakin vähimmän pahinta

25.9.2010

Pieni SEPA -tarina

Vanha tuttu sanonta suutarin lasten kengistä pitää kyllä edelleen paikkansa melkeinpä alalla kuin alalla. Moneen sellaiseen olen törmännyt. Joskus itsekin huomaa, ettei tule hoidettua kaikkia oman yrityksen asioita aikanaan kuten pitäisi. Tai että oma johtaminen on jäänyt retuperälle, koska pitää niin paljon olla poissa toimistolta ja toimistolla ollessa on tietysti hoidettava asiakkaiden asioita. Niin että johtamisesta tulee etäjohtamista, onneksi henkilökunta on luotettavaa ja voin olla varma siitä että asiakkaiden asioita hoidetaan hyvin poissaoloistani huolimatta.


Olen puhunut SEPAsta ja sen tulemisesta todeksi jo kauan sitten, Taloushallintoliiton jossakin tilaisuudessa varmaan ainakin kaksi vuotta sitten. Silloin puheenvuoro ei ollut niinkään opettavainen, sitä se ei olisi voinut edes olla kun asioista ei vielä niin tiedetty, se oli lähinnä ”wake-up” -luento. Sen jälkeen on monia asioita tapahtunut ja olen puhunut Vuokko Mäkisen kanssa TAL tietotekniikkapäivissä pariin otteeseen SEPAsta ja sen vaatimista asioista. Nyt meneillään olevassa Tilitoimistopäivien kiertueessa puhumme vuorotellen eri paikkakunnilla asiasta. Edelleen kuitenkin tuntuu että tarvittaisiin herätyskelloa tälle asialle. Liian moni ilmoittaa, ettei ole pahemmin vielä asiaa miettinyt tai että luottaa siihen että pankki ja atk-ohjelmistotalo hoitavat homman.

Voisi siis kaiken tämän SEPA -tietouden levittämiseen panostamisen jälkeen ajatella oman toimistoni ja asiakkaiden asioiden olevan hyvin hoidettu ja ajan tasalla. Voin sanoakin hyvällä omallatunnolla, että kaikkien niiden asiakkaiden maksatus tulee olemaan toimiva joiden maksuja me maksamme. Muille tiedotamme parhaamme mukaan ja järjestämme vielä erikseen koulutusta. Mutta vaikka olen tehnyt kaikkieni pysyäkseni ajan tasalla siinä missä mennään, niin joudun myöntämään, ettei kaikki ole sujunut kuin tanssi. Tosin hyviä puolia siinä on se että minulla on ollut Tilitoimistopäivien kiertueella kerrottavaa ja oikeaa esimerkkiä siitä että missä kohdin kannattaa olla varovainen :)

Oma SEPA-sotkuni alkoi siitä että minä ymmärsin ohjelmistossa olevan "SEPA -maksuvalmiuden" eri tavalla kuin ohjelmistotaloni. Vieläkään en voi käsittää asiaa. Ohjelmistossa kun mainostettiin olevan SEPA -maksatus kunnossa, eikä minulla ollut sitä mitään syytä epäillä, koska olen aina ennen ollut tyytyväinen kaikkiin uusiin piirteisiin ja lakimuutosten toteuttamisen aikatauluihin ohjelmassamme. Ohjelmistotaloni oli oikeassa toki siinä että SEPA -maksatus löytyi, eli ohjelmalla kykeni muodostamaan xml-tiedostoa - sehän on SEPA -maksatuksen perusedellytys. Mutta ohjelma hyväksynytkään muita kuin kotimaisia IBAN tilinumeroita, ostoreskontraan vain jos oli hankittuna ns. valuuttareskontra (maksullinen lisäpiirre) ja palkkaohjelmaan tilinumeroita ei saanut edes rahalla. En voi käsittää miten voidaan puhua SEPA -maksatuksesta ilman ulkomaisia tilinumeroita, emmehän me sellaista tarvitsisi vielä tässä vaiheessa, ensi vuonna vasta.

Koska olin luullut että ohjelma toimii, tein asiakkaan kanssa sopimuksen siitä että myös maksamme palkat jotka laskemme. Työntekijämäärä kun oli kasvanut ja maksatus kotimaassa oli hidasta. Kyse oli noin 300 ihmisen palkasta. Vain noin 8-9 % näistä ihmisistä on avannut pankkitilin Suomeen, loput ovat kotimaassaan. Kun sain tilinumerot taulukossa, oli ajatus vain siirtää ne ohjelmistoon ja aloittaa työt iloisesti. Mutta tietojen siirto meni tietysti virheeseen koska ohjelmistomme ei tilinumeroita tunnistanut. Pitkään etsin virhettä taulukosta, miksi ohjelma ei tilejä lue sisään... Kunnes tajusimme kokeilla syöttää numeroa suoraan ohjelmaa ja totuus selvisi. Kammottava totuus. Asiakkaan kanssa oli tehty pankkiin nettipankkisopimus tiedoston siirtämiseksi, koska olin tiennyt, ettei pankkiohjelmamme vielä kykene SEPA -maksuja välittämään. Mutta edessä oli uusi ongelma: palkkaohjelmisto ei tee SEPA -maksua koska aineistoon ei saa työntekijöiden tilinumeroita sisään eikä nettipankkisopimus sallinut asiakkaan tililtä kuin tiedostomaksut :(

Asia selvisi niin tiukalla aikataululla, ettei oikein mitään ollut tehtävissä. Palkat oli maksettava ja ihmiset odottivat rahojaan. Mutta tiedostoa ei syntynyt ulkomaisilla tilinumeroilla. Eipä auttanut kuin syöttää nettipankkiin palkat YKSITELLEN... ja siinä kohdin selvisi että asiakas oli pankkiin tehnyt sopimuksen vain tiedostojen välittämisestä, ei yksittäisten maksujen maksamisesta. Nopeasti kehitimme ratkaisun ja siirsimme tiedostona rahat toiselle suomalaiselle pankkitilille, johon itselläni oli oikeus tehdä sopimuksia, asiakas kun ei enää tähän hätään ehtinyt pankkiin. Ja taas tuli uusi ongelma: tietoja syöttäessämme muutaman pankin kohdalla ohjelmisto antoi herjan siitä, ettei vastaanottava pankki ota vastaan SEPA -maksuja. Koska nettipankissa ei minulla ollut sovittu ulkomaanmaksuja maksettavaksi, siirryin pankkiohjelmistomme puolelle ja syötin nämä muutamat palkat sitä kautta, siellä kun minulla on hankittuna ulkomaanmaksujen ominaisuus. Kun sitten maksujen syöttämisen jälkeen illalla vahvistin maksut tuli vastaan taas ongelma: Nettipankissa on raja sille minkä suuruisia yksittäisiä maksuja voi maksaa ilman varmennusta. Suurin osa palkoista ylitti tämän rajan.

Eipä jäänyt muuta vaihtoehtoa kun seuraavan aamuna heti klo 8 soittamaan pankin varmistuspalveluun. Siellä hyvin ystävällinen nuori nainen ilmoittaa että meidän on käytävä nyt läpi sitten kaikki syöttämäni maksut. Kysyn ääneen "kaikki?" ja hän iloisesti toteaa "kyllä". Aloitamme ja ensimmäinen palkka löytyykin melko nopeasti kun se on sattumalta maksulistan ensimmäisellä sivulla. Nettipankki järjestää aakkosjärjestykseen sivun kerrallaan ja niinpä toiseen nimeen meni jo aikaa kun etsin sitä eri sivuilta. Tämän jälkeen hän ystävällisesti kysyi olisiko minulle helpompaa jos minä sanoisin maksun ja hän hakisi sen sitten omasta listastaan. Totesin sen olevan parempi ehdottomasti, kyseessä kun oli puolalaisia nimiä, joiden etsiminen sen perusteella kun toinen suomalainen ne lausuu, ei ole kovin helppo tehtävä. Siinä vaiheessa hän huomasi toisessa päässä että niitähän on paljon! Totean rauhallisesti että noin 260, kun pienemmät menivät läpi ilman varmennusta ja osan olin maksanut pankkiohjelmistolla (suomaisille tileille menevät)

Sen jälkeen odottelin puolisen tuntia kun hän kävi neuvottelemassa esimiehensä kanssa toimintatavasta tässä tapauksessa. Kävimme läpi monta eri kysymystä, joilla hän varmistui että olin se joka olin sanonut olevani. Tämän jälkeen hän aloitti maksujen vahvistamisen maksu kerrallaan minun odottaessa linjalla – ja hyvä kun odotin, hän ei päässyt kuin alkuun kun yhtäkkiä kysyi retorisen kysymyksen ”mikä tähän nyt tuli?” Hän ihmetteli syytä sille että ohjelma odottamatta hylkäsi maksuja. Koska emme keksineet mitään järkevää syytä asialle, hän meni taas esimiehen luo kysymään ja minä odotin, nyt noin 45 minuuttia. Syy selvisi: nettipankista voi yksittäisiä maksuja maksaa korkeintaan 84.000 päivässä. Tiedostona olisi voinut maksaa, mutta kun minulla sitä tiedostoa ei ollut. Siinä asiaa mietittiin ja sain neuvon että maksaisin joka päivä sen 84.000, niin asia tuli hoidettua. Se ei ollut vaihtoehto, yhteissumma oli noin 550.000 ja kysymys oli palkkarahoista joita ihmiset odottivat.

Hän oli ystävällisesti ottanut yhteyttä paikalliseen pankkiimme, josta minulle soitettiin saman tien. Mutta mitään apukeinoa hänellä ei ollut tarjota. Selvisi sellainenkin asia että vaikka heidän nettipankkinsa oli täysin SEPA –valmiuksin toimiva, niin vastaavasti pankissa ei samaa valmiutta ollut vielä. Eli jos olisin mennyt listan kanssa pankkiin, siellä maksut olisi pitänyt käsitellä ulkomaanmaksuina. Tämä olisi tarkoittanut jokaisesta maksusta ulkomaanmaksun toimeksianto ja ne olisi faksattu Helsinkiin, en edes kysynyt mikä olisi ollut kustannus. Siinä keskustelussa sitten päädyin siihen ratkaisuun että maksoin maksut ulkomaanmaksuina pankkiyhteysohjelmistollamme. Tässä oli melkoinen työ kun jouduimme syöttämään pankkiohjelmaan noin 260 ihmisen kohdalta: pankkitili (pitkä) nimi (puolalainen) BIC -koodi, maakoodi (PL) ja summa. Saimme vihdoin maksut maksettua, mutta oli edessä ongelma siitä miten tarkistan nyt kun maksuja on maksettu vaikka ja mistä, että kaikki varmasti saivat palkkansa? Ainut vaihtoehto oli tulostaa maksutililtä tapahtumaluettelo ja verrata sitä yksitellen siihen listaan joka oli maksettavista palkoista.


Koko projektin olin aloittanut edellisenä päivänä kun olimme syöttäneet kaikki maksut nettipankkiin, siinä aikaa kului pari tuntia. Sitten aloitin maanantaina heti klo 8 soittamisella pankkiin ja sen jälkeen teimme kaikki edellä kuvatut toimenpiteet ja sain tarkistettua maksujen perillemenon klo 16.02. Siinä meni siis se päivä. Seuraavana päivänä ihmeteltiin vielä sitä miksi yhden miehen palkka palautui virhekoodilla ”virheellinen tilinumero”. Syy selvisikin lopulta. Puolassa maksussa tulee olla juuri sen henkilön nimi saajana, jonka nimissä tili on. Meillä oli maksussa työntekijän nimi ja maksu meni vaimon nimissä olevalle tilille.

Palkat tulivat maksuun ja opin yhtä ja toista erilaisista tavoista maksaa sekä siitä ettei luotettavaltakaan taholta tuleviin tietoihin voi luottaa, koska samoilla sanoilla voidaan tarkoittaa eri asioita. Eli kun SEPA –asioita sovitte ja teille kerrotaan jonkin asian onnistuvan ohjelmistolla, kannattaa kertoa oma tapaus ja kysyä sopiiko se varmasti myös tähän tilanteeseen.

Seuraavatkin palkat on maksettu, se sujui jo paremmin, kun tiesimme mitä emme voi tehdä. Varasimme enemmän aikaa niin että maksut ehtivät perille ajoissa ulkomaanmaksuinakin. Tosin pienten sekaannusten kautta viisi miestä meinasi jäädä ilman palkkaansa ja niitä aloin maksamaan reippaasti pankkiyhteysohjelmallamme, johon tässä välissä oli tälle pankille päivitetty SEPA – maksuominaisuus. Ja yllätys yllätys, ei mennyt läpi. Selvisi ettei ohjelmistotoimittajan edustaja ollut tehnyt kaikkia koodimuutoksia mitä oli tarpeen, se onneksi järjestyi ihan oman atk-tukemme toimilla.

Projekti on ollut pitkä, ensi kuun alussa testaamme miten SEPA –maksut onnistuvat perusmaksuina, täysin luottavainen en vielä ole ennen kun näen rahan siirtyneen tililtä toiselle. Saman me teemme vielä ainakin marraskuussa ja ehkä joulukuussa. Palkanlaskentaohjelmistomme lupaa että puolalaisetkin tilinumerot hyväksytään ohjelmistoon marras-joulukuun vaihteessa päivitettävässä seuraavassa versiossa. Ikävä kyllä en usko ennen kuin näen.

En ole varma muistinko kaikki käänteet, mutta tässä oli oma pieni SEPA –tarinani, jonka tarkoitus on ehkä vähän viihdyttää (itseäkin naurattaa jo jälkeenpäin) mutta myös toimia opetuksena siitä että kaikki asiat kannattaa varmistaa kun puhutaan tietotekniikasta ja SEPAsta joka on monille asia jossa voimme puhua samasta asiasta niin eri termein, tai eri asioista samoilla termeillä.



Toivon kaikille onnea omissa SEPA -projekteissaan

21.9.2010

Syksyn oikeat sateet ovat saapuneet

Kesäkuussa pohdin tuleeko kesällä sadetta vaan vain SADetta. Moni sanoisi että onneksi ei tullut sitä kosteaa sadetta. Itse olisin sitäkin jo kaivannut, kuumuus kun ei ole minun juttuni. Mutta kesä on ohi ja syksyn kosteat kunnon sateet ovat alkaneet. Niin on alkanut samoin myös aktiivinen työskentely eri tahoilla.

Itse ajattelin että syksy tuo minulle sellaista "vapaa-aikaa" jonka käyttämistä oikein erikseen joudun pohtimaan kun Taloushallintoliiton hallitus ja sitä myötä myös muutama TAL työryhmä jäi pois kalenterista. Elokuu jo alkoi vilkkaasti, mutta syyskuu on ottanut sellaisen spurtin ettei vielä ainakaan mitään tyhjää kalenterissa ole näkynyt, eikä lokakuun puoliväliin mennessä näy. Luulin syyskuun jo olevan täynnä ja tänään täytin taas lisää :) Kuulemma niin käy jos ei osaa laittaa niitä kahta kirjaina E ja I oikeaan järjestykseen. Mutta itse kaikesta kiireestä huolimatta en ole siitä stressaantunut, koska asiat joissa työskentelen ovat sellaisia joiden parissa haluankin työskennellä. Vaikkakin kotipaikkakuntani Rauma aiheuttaa sijaintinsa vuoksi pientä järjestelyä silloin tällöin, lyhyet palaverit kun ovat haasteellisia jos matka yhteensuuntaan kestää 3-4 tuntia.

Taloushallintoliiton Tilitoimistopäivä on työllistänyt maakuntamatkailullaan ympäri Suomen. Siellä aiheina kohdallani ovat olleet yleiset muuttuneet tai muuttumassa olevat asiat sekä SEPA - se "iki-ihana" asia joka nyt vie kaikki tietotekniikkatalojen resurssit hidastaen muita projekteja huomattavasti. Onneksi se on kohta "ohi" siinä mielessä että jos jotain ei ole tehty vuoden vaihteeseen ei sillä enää ole niin hirmu kiire...

Tilitoimistopäivä on tuonut mieleen sen tosiasian että tässä asiassa myös käyttäjät, niin tilitoimistot kuin yrityksetkin ovat liikkellä tekniikalla jota voisi kuvailla "kiiruhdetaan hitaasti" Toivon sydämestäni ettei liian hitaasti. Moni tietotekninen neuvonantaja atk-taloissa kun voi olla ja on jo nyt melko varattu. Mitä heidän palvelunsa maksavat vuoden vaihteen lähellä jos niitä yleensäkin on saatavissa. Samoin pankkien asiakaspalveluhenkilöstö SEPA-asioissa tullee olemaan enemmän kuin täystyöllistetty. Eikä näitä ihmisiä yhtäkkiä oteta mistään varastosta. Niillä ihmisillä on pärjättävä jotka nyt ovat asiasta jotain tietäviä.

Olen itse käynyt läpi sellaiset SEPAn mukanaan tuomat haasteet että toivon ettei kukaan joudu käymään läpi mitään vastaavaa. Asia ei minulle ollut sinänsä vaikea, mutta luotin siihen että kaikki tarkoitamme samoilla sanoilla ja termeillä samoja asioita. Emme tarkoittaneet ja lupasin asiakkaalle tehdä sellaista mitä emme voineetkaan tehdä niin kuin oli suunniteltu - saimme "pienen" haasteen itsellemme, nyt olemme sitä hoitaneet vaihtelevalla menestyksellä. Siitä voisi kertoa ihan oman tarinan.

Raportointikoodisto julkaistiin 9.9.2010 ja siitä löytää tietoa http://www.raportointikoodisto.fi/ sivustolta. Aivan mahtava juttu! Toivon että jokainen tilitoimisto ja myös yritys joka hoitaa itse taloushallintoaan, esittää omalle ohjelmistotalolleen kysymyksen. - Milloin tämä koodisto on meidän käytössämme? Se on se keino jolla saamme koodiston käytön ja sen hyödyt mahdollisimman laajalle kaikkien käyttöön. Osa ohjelmistotaloista jo tosin on ilmoittanut ottavansa koodiston omaan ohjelmaansa ilman muuta, osa jo odottanut sen tulemista. Osalla valitettavasti edellä mainuttu SEPA vie vielä hetken energiaa.

Mielestäni on alamme kannalta mahtavaa se että vihdoin saamme näkyviin hiljalleen kohtia joissa voimme aidosti hyödyntää sähköisyyttä, se itsessäänhän ei saa kenellekään nousta itseisarvoksi. Pitää muistaa vanha sananparsi "tuli on hyvä renki mutta huono isäntä" Tietotekniikka ja sähköinen taloushallinto sopii enemmän kuin hyvin vanhaan sanontaan korvaamaan sanaa "tuli". Sen kun muistamme ja kehitämme kaikkia hyödyntävää tekniikkaa ja menetelmiä, pidämme Suomen edelleen edellä tässä kehityksessä, meillä on kaikki edellytykset siihen. Raportointikoodisto on aivan loistava esimerkki siitä mitä päättäväisellä työskentelyllä saadaan aikaan - siitä on hyvä jatkaa!

27.6.2010

SADetta keskellä kesääkin!

Toivottavasti otsikko ei kuvaa Suomen säätä, vaan jää ainoastaan sitä mitä sillä itse tällä hetkellä tarkoitan :)

Työ- ja elinkeinoministeriössä on jo jonkin aikaa ollut meneillään Sähköisen Asioinnin ja Demokratian edistämiseen ja sen kehittäiseen keskittyvä projekti. Osa-alueita tässä projektissa on useampia, osa liittyy asumiseen, osa oppimiseen tai kansainvälistymiseen. Itse olen saanut olla mukana siinä klusteriryhmässä joka käsittelee kahta osa-aluetta: Työnantajana toimimista ja yrityksen perustamista.

Koko projektin ajatus perustuu EU:n jäsenmailleen antamaan määräykseen hallinnollisen taakan kustannusten vähentämiseen 25% vuoteen 2012. Monissa Euroopan maissa tämän toteuttaminen on paljon helpompaa kuin Suomessa. Meillä ei ole shekkejä eikä meillä veroja enää makseta leimamerkeillä. Viitenumero laskuissa ja maksamisessa on Suomen juttu, joka onneksi saatiin viime tipassa mukaan myös SEPAan. Monissa maissa reskontran hoitaminen on usemman ihmisen työtä, koska maksut on käsin kohdistettava tiliotteilta, jotka tulevat paperilla. Tito -tiliotteesta ei ole kuultukkaan. Suomessa Tito on ollut jo parikymmentä vuotta - kiitos Pauli Vaahteran innovatiivisen ajattelun ja periksiantamattomuuden. Muistan hyvin kun järjestelmä tuli käyttöömme. Miten alku oli monissa pankeissa kuten käyttäjilläkin haparoivaa - ja miten nyt pidämme sitä itsestään selvänä.

Olen tilitoimistotyössäni tällä hetkellä paljon tekemisissä muiden Euroopan maiden kansalaisten kanssa, toimistomme kun on melko lähellä OL3 työmaata ja palvelemme muullakin kielellä kuin suomeksi. Keskustelut heidän kanssaan ovat saaneet minut tajuamaan miten hyvin Suomessa on käytössä tietotekniikan suomat lähes huomaamattomat automatisoinnit juuri maksamisessa ja siihen liittyvässä talous- / palkkahallinnossa.

Tämä tarkoittaa kääntäen sitä että "joudumme" miettimään jotain konkreettisia ja oikeita keinoja hallinnollisen taakan keventämiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Se teettää töitä, mutta se on toisaalta aivan loistava asia. SADe ryhmän työ lähti hallinnollisen taakan kustannusten kartoittamisesta. Mikä on hallinnollista taakkaa ja mitkä muuten vain hallinnollisia kustannuksia? On paljon ns. hallinnollisia kustannuksia jotka eivät ole suoraan riippuvaisia lainsäädännöstä. Esim. osa työsuojelun kustannuksista on sellaisia. Mutta sellaiset hallinnolliset kustannukset, jotka syntyvät yrityksille tai viranomaisile vain sen takia että asiasta on laki - se on hallinnollista taakkaa.

Kustannuksia syntyy paitsi yrityksille myös vastaanottavaan viranomaispäähän. Jo se että että eri virastoilla on käytössään erilaiset järjestelmät tietojen käsittelyyn aiheuttaa uskomattoman suuret kustannukset. SADe Klusteriryhmässä on edustettuina juuri näitä tietoa vastaanottavia sekä erilaista neuvontaa yrityksille antavia tahoja. Ryhmässä on myös edustettuina mm EK, Suomen Yrittäjät ja Suomen Taloushallintoliitto.

Tarkoituksena on luoda yritys suomi -portaaliin käyttäjän näkökulmasta tehty palvelu. Nykyisin yrityksen perustamiseen tilanteisiin tarvittavat neuvot ovat monessa eri paikassa. Tai kun yrittäjä sela nettiä työntekijää palkatessaan tai etsiessään muuta työnantajana toimimiseen  tarvittavia neuvoja, hänen pitää tietää mistä etsii mitäkin. Uudessa palvelussa asia käännetään. Yrittäjä tai yrittäjäksi aikova klikkaa mitä haluaa tehdä, palvelu tuo oikeat neuvot ja lomakkeet saataville. Monet viranomaisvetoiset projektit ovat pitkiä ja tuloksettomia kokouksia. Mutta kuten kirjoitin otsikkoon SADe etenee kesälläkin. Konsulttiyritys suorittaa tarvittavia haastatteluja eri tahoille kesänkin aikana, niin että syksyllä suurin osa kartoituksista on tehty ja työ voi jatkua tehokkaasti eteenpäin.

Tämän ryhmän vierellä kehitetään pienemmällä kokoonpanolla mm. Palkka.fi palvelua. Tässä työssä ajetaan jokaisen palkanmaksajan etuja, sen ryhmän työssä olen saanut ilon olla mukana ja kerron siitä tarkemmin toisella kertaa, ettei tästä kirjoituksesta tule "romaania" :)

Syksyllä julkaistava raportointikoodisto tuo helpotusta viranomaisilmoittamiseen ja on tavallaan osa hallinnollisen taakan vähentämmistä, vaikka onkin täysin erillinen TEKES rahoitteinen projekti. Se saa jatkokseen syksyllä projektin jossa pohditaan sähköisen tilinpäätöksen olemusta ja tehdään oma koodisto palkkahallinnon tarpeisiin.

SEPA saapuu vuoden vaihteeseen ja meidän on tehtävä paljon ennen sitä, mutta uskallan sanoa että syksy tuo muutenkin mukanaan paljon mielenkiintoisia asioita.

10.5.2010

Kevään kiireiden keskellä vielä kerran – katsoa ja verotiliä


Tämä kevät on mennyt itseltäni kuin siivillä, kuten varmasti suurimmalta osalta tili-ihmisiä, omia aikataulujani sekoitti vielä mukavasti helmikuun viimeisestä viikosta eteenpäin kuukauden jatkunut sairasloma. Onneksi ei sentään burn out tai muuta niin vakavaa, vaan ihan fyysisiä vaivoja, jotka olivat mukavasti jo lähes vuoden verottaneet työkykyä. Joten siinä mielessä kannatti kuukausi makoilla kotona vuoden kiireisimpään aikaan, koska nyt taas jaksaa.

Verotilin ihmeellisyydet ja katson koukerot, ne ovat pitäneet tilitoimistot kiireisenä, jokaisen asiakaspalvelutaidot ovat punnittu. Verotili on laaja tietotekninen ohjelmisto, jonka testaaminen etukäteen kaikkien näiden ikävien tilanteiden varalta ei ollut mahdollista. Suomen hallitus ja Eduskunta antoivat valmiin lain aivan liian myöhään ulos, alkuperäinen aikataulu oli aivan eri. Jotta edes osasta näistä tilanteista olisi vältytty, olisi laissa ollut voimaanastumispäivä pitänyt siirtää vuodella. Nyt asetettiin kaikki asioita hoitavat tahot, niin tilitoimistot, yritykset kuin verohallintokin kohtuuttoman tilanteen eteen. Toki verovelvollisten on katsottava joissakin asioissa peiliinkin. Monet verohallinnon ohjeet ovat jääneet lukematta. On toki ymmärrettävää että yrittäjä tai tilitoimistokaan ei koko ajan lueskele www.vero.fi sivustoa siltä varalta että onko uutta tietoa tullut. Mutta jos lukematta jää verotiliviitteen mukana tullut ohjepaketti, niin voi vähän syyttää itseäänkin. Sen lukemalla nyt toki osa näistä vastoinkäymisistä olisi silti olemassa, mutta lisätyöt verohallinnossa olisivat jääneet vähemmälle jos yrittäjät esim. olisivat maksaneet verot sinne minne ne kuuluvatkin, eivätkä innostuneet maksamaan jo vuoden 2009 veroja verotilille tammi-helmikuussa. Näiden rahojen kohdistaminen oikeille maksuille vei verovirkailijoiden aikaa juuri silloin kun verotilin muut asiat olisivat tarvinneet neuvontahenkilökuntaa asiakaspalveluun.

Myös verotililain vaatimus negatiivisen arvonlisäveron välittömästä palautuksesta aina kun se on mahdollista, aiheutti edestakaista sotkua kun yritykset jättivät työnantajamaksut maksamatta koska ne piti kuitata negatiivisesta arvonlisäverosta, mutta verotilijärjestelmä ehtikin palauttaa koko negatiivisen veron ja tili jäi miinukselle. Vastaavia tapahtumia eri yhteyksissä on erilaisia. Ja taas meni virkailijoiden aika turhaan näitä sotkuja selvitettäessä. Mutta uskon edelleen että kun tässä vuosi mennään, osaamme kaikki tämän ja verotili toimii mukavasti ja hoitaa sitä tehtävä mihin se on luotukin.

Myös tunnistautumisen alkuhässäkän jälkeen on tässäkin järjestelmässä esiintynyt asioita jotka eivät itse asiassa ole virheitä, mutta joiden kanssa eläminen on joskus vähän hankalaa. Yhden ongelman aiheuttaa tilitoimiston työntekijän työpaikan vaihto. Vaikka tilitoimisto poistaa työntekijän omasta listastaan ja peruuttaa tunnuksen niin nyt näyttäisi että asiakaskohtaiset valtuutuksien jaot jäävätkin voimaan. Tämä tuntuu oudolta, koska työntekijä on saanut nämä valtuutukset tilitoimiston työntekijän asemassa, jota hänellä ei sitten enää ole. Tätä asiaa tutkimme ja yritämme löytää ratkaisuja. Se vaihtoehto, että jokaisen asiakkaan takaa tämän henkilön tiedot käytäisiin poistamassa erikseen, ei tunnu kohtuulliselta. Toinen katso -tunnisteisiin liittyvä yllätys tulee siinä että jos tilitoimisto on valtuutettu asiakkaan aidolla katsolla, ei valtakirjalla, asiakkaan tulisi kuitenkin välillä käyttää myös omaa tunnustaan. Jos tunnus on 3 vuotta käyttämättä se lukittuu. Tällöin sen avaamisen tarvitaan pankkitunnusta tai käyntiä verovirastossa, jos myöhemmin tarvitaan esim. uusia valtuutuksia tilitoimistolle tai muulle taholle. Katso –tunnisteen käyttökin kuitenkin laajenee koko ajan ja sitä tulevat tulevaisuudessa käyttämään yhä useammat tahot. Myös yksityishenkilöt tulevat tänä vuonna samaan mahdollisuuden katsotunnisteen luomiseen itselleen toisen tahon valtuuttamista varten. Ikävä kyllä myös verohallintoa kiusaa määrärahojen puute, jolloin on mahdollista tehdä vain se mikä on välttämätöntä.

Julkisen hallinnon aika- ja rahapulaan toivottavasti auttavat erilaiset meneillään olevat hankkeet, joihin syvennyn nyt kun en enää kirjoita katsosta tai verotilistä, ellei niissä tapahdu jotain uutta ja ihmeellistä 

31.1.2010

Tiellä aitoon sähköiseen raportointiin

Taloushallintoalan suurin vuosittainen tilaisuus, Taloushallintoliiton Tili- ja veropäivät ovat tältä vuodelta ohi. Kahden päivän aikana alamme ihmiset voivat saada paljon kun osaavat hyödyntää tilaisuuden. Päivien luennot olivat tänäkin vuonna ajankohtaisia ja tili-ihmisille tärkeitä asioita käsitteleviä. Luentojen lisäksi osallistujilla oli jälleen kerran mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista tai ihan vain muuten vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa, monelle se on tärkeä lisä päivien antiin. Tutustumalla Taloushallintoliiton yhteistyöjäsenten monipuoliseen tarjontaan, moni sai uusia ideoita toimintatapoihinsa tai uusiin hankintoihinsa, tuttujen palveluntarjoajien henkilöiden kanssa on myös mukava vaihtaa kuulumisia vähintään tämän kerran vuodessa.

Sähköisestä taloushallintoa harkitsevilla tai sitä jo aloittaneilla oli mahdollisuus maanantai-illan päätteeksi nauttia ohjelmistotalon tarjoamasta tarjoilusta ja ohjelmiston tuote-esittelystä mukavassa ilmapiirissä. Maanantain luentojen lopuksi Finlandia-talolla voi myös seurata uusien KLT kirjanpitäjien juhlahetkeä kun he saivat vaativan tenttiponnistuksensa onnistumisesta tunnustuksena KLT-merkin ja -kirjan. KLT-tutkinnon saavuttaneita oli mahdollisuus juhlia myös KLT illallisella. Päivien aikana oli mahdollisuus molempina päivinä kysyä myös tili-ihmisten arkeen vuoden alussa tulleista uusista asioita, Katso-tunnistautumisesta sekä Verotilistä. Toisena ständinä Finlandia-talon ala-aulassa oli FIA projektin raportointikoodistoa esittelevä osasto. Raportointikoodistosta kiinnostuneet saivat tilaisuuden kuunnella asiasta myös Vuokko Mäkisen lyhyen ja selkeän esittelyn lounaan yhteydessä.

Tili- ja veropäivät aloittavat vuosittain sen ajan jolloin tilitoimistot ja kaikki taloushallinnon kanssa tekemisissä olevat tekevät suurimman paineen alla töitään. Palkkahallinnon vuosi-ilmoitukset, osinkoveroilmoitukset, tilinpäätökset ja tuloveroilmoitukset täyttävät arkemme. Siinä samassa hoidamme normaalit rutiinit niin palkka- kuin taloushallinnossakin. Esitelty raportointikoodisto tulee muuttamaan tili-ihmisten raportoinnin arkea, toisten enemmänkuin toisten, riippuen mitä menetelmiä he käyttävät tällä hetkellä. Kun käytämme taloushallinnossa ohjelmistoa jossa käytetään raportoinnin apuna raportointikoodistoa se mahdollistaa oikean sähköisen raportoinnin verottajalle, kaupparekisteriin, tilastokeskukseen, rahoittajille ja minne muualle vain yhdessä haluamme sen sitä tekevän. Kun ohjelmiston käyttämä tilikartta on koodattu raportointikoodistoon, se tuottaa aitoa sähköistä sanomaa kaikkien tahojen käyttöön.

Osa tilitoimistoista lähettää veroilmoitukset ja kaiken muunkin viranomaisraportoinnin paperilla. koodisto mahdollistaa heille helpon tavan siirtyä kerralla sähköiseen ilmoittamiseen. Osa toimistoista lähettää veroilmoituksen sähköisesti joko syöttämällä luvut lähetysohjelmaan tai siirtämällä tiedoston kirjanpito-ohjelmistosta lähettävään ohjelman. Kummassakin tapauksessa tuloslaskelma ja tase lähetetään pdf tiedostona ilmoituksen mukana. Muut viranomaisraportit siirtyvät suurimmalla osalla pääosin papereilla. Pdf tiedosto ei ole sähköinen raportti. Sähköisen veroilmoituksen mukana lähetettävä pdf tiedosto on yhtä vähän sähköinen tuloslaskelma tai tase kuin sähköpostin liitteenä lähetetty pdf lasku on sähköinen lasku. Lasku ei ole sähköinen koska sitä ei voida käsitellä tai sen tietoja siirtää jatkokäsiteltäväksi ilman tulostusta tai käsittelyä tunnistusohjelmia.

Hallinnollisen taakan vähentäminen on EU-tasoinen tavoite, jota tämän koodiston mahdollistama aito sähköinen raportointi tulee mahdollistamaan. Nyt lähettämämme pdf tiedostot tai paperilla lähettämämme tilinpäätökset skannataan tunnistusohjelmilla verohallinnossa jotta niiden tiedot voidaan käsitellä sähköisesti. Verohallinto lähettää pdf tiedostot kaupparekisteriin joka taas tekee saman käsittelyn omilla ohjelmillaan, tilastokeskus omillaan, rahoittaja omillaan…lista on loputon. Jokainen viranomaistaho tarvitsee erilaisia tietoja ja niiden käyttämät ohjelmat ovat erilaisia. En osaa edes kuvitella miten monia ihmistyövuosia tähän turhaan työhön on jo kulutettu. Ja paljonko siihen vielä tullaan kuluttamaan, ellei asialle tehdä jotain. Onneksi nyt on tehty. Meillä ammatti-ihmisinä ja toisaalta yksityisinä veronmaksajina on velvollisuus tehdä jotain ja oikeus saada yhteiskunnan varoja käytettäviksi hyödyllisimpiin asioihin. EU tason vaatimus hallinnollisen taakan vähentämisestä joka maassa suhteessa saman verran, on helppo toteuttaa maissa joissa käytetään shekkejä, joissa ei ole viitenumeroita tai joissa osa Suomessa jo kauan olleista sähköisistä automatisoinneista on vielä tulevaisuutta. Mutta Suomen on tehtävä jotain oikeasti hallinnollista taakkaa vähentävää, mikä on mielestäni todella hyvä juttu.

Me taloushallinnon ammattilaiset voimme tehdä paljon tämän asian edistämiseksi. Antamalla yhteisvoimin selkeän viestin taloushallinnon ohjelmistojen valmistajille että haluamme ohjelmien käyttävän raportointikoodistoa raportoinnin perustana, siirrämme vastuuta heille tehdäksemme hyvä teon tulevaisuudelle. Pois turha tulokseton työ ja samalla hiilijalanjälkemme pienenee. Sen olemme velkaa tuleville sukupolville, lapsillemme, lapsenlapsillemme ja heidän lapsilleen….