Synttärit - blogia kirjoitettu yhdeksän vuotta, yhdeksän muutoksen vuotta...

Tänään, juuri tänään, olen kirjoittanut tätä blogia yhdeksän vuotta. Paljon on mahtunut niihin vuosiin, alallamme on tapahtunut paljon. Tosin jos vähänkin vakavasti mietin, seuraavat yhdeksän vuotta tulevat olemaan varmasti yhtä vilkkaita muutoksen vuosia, ehkä jopa vilkkaampia. Ohessa ajatuksia vuosien kirjoittamisen linjoista ja tapahtumista.

Vuosien saatossa itsekin olen laajentanut kirjoittamisesta puhumiseen ja aloittanut YouTube videoiden tekemisen, hauskasti sanottuna vloggaamisen. Mutta vaikka pidän puhumisesta niin pidän kyllä myös kirjoittamisesta enkä tule tätä blogia niin vain jättämään. 

Mutta nyt aluksi jokaiselle lukijalle virtuaaliset pikkuleivokset, onhan blogilla ysisynttärit 😄

Kuten alussa sanoin, monenlaista on tapahtunut, keräsin tähän blogin sellaiset kirjoitukset jotka kuvaavat muutosta ehkä parhaiten. Luin silmäilemällä läpi omat kirjoitukseni ja kommentoin niistä jos minulla on jotain kommenttia. Yhtään sellaista kirjoitustani en ole tähän linkittänyt, jonka sisältö on ollut puhtaasti kertomusta jostakin kurssista tai vastaavasta. (niitäkin kun on tullut tänne kirjoitetuksi)

Ihan ensimmäinen kirjoitukseni tänne blogiin - yhdeksän vuotta sitten:

Blogini yhdeksän menneen vuoden sisältö siis tässä tiivistettynä, olkaapa hyvä!

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2009/03/verotili-tulee-oletko-valmis.html

Verotili tuli ja meni, meillä on taipumus tottua asioihin ja siksi onkin lievästi tylsää kun alallamme mikään muu kuin muutos ei ole ikuista. Verotili oli monelle kauhistus aikanaan ja vähintään yhtä moni jäi sitä kaipaamaan kun se poistui käytöstä OmaVeron korvatessa sen.


https://taloushallintoa.blogspot.fi/2009/05/sepa-112011.html

SEPA tuli ja jäi, muttei sitä enää juurikaan kukaan ajattele sen enempää, siitä on tullut arkea. Itselläni aikanaan tapahtui hauskoja asioita sen suhteen, yllä asiallinen kirjoitus aiheesta, alla surkuhupaisa tapaus, joka ei silloin naurattanut, nyt jo kyllä.

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2010/09/pieni-sepa-tarina.html

Verotilistä ja siihen liittyvistä tilitoimiston asiakkaalleen tarjoamista uusista mahdollisista palveluista tuli myös kirjoitettua aikanaan:

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2009/09/tilitoimistoilla-edessaan-uudet.html

Jokainen silloin taloushallinnon alalla työskennellyt muistaa kyllä miten Verotilin kanssa samaan aikaan tuli Katso. Itse sain olla sen kanssa hyvinkin läheisesti tekemisissä ja testaamassa. Sain myös "oppitunnin" siitä miten huolellisenkin testaamisen jälkeen voi ohjelmistoon jäädä paha moka. Käytimme aikaamme testaamiseen säästelemättä - kun sitten iso määrä tilitoimistoja kirjautui yhtäaikaa palveluun - se kaatui. Aivan, sitäpä ei oltukaan testattu, montako käyttäjää se kestäisi samaan aikaan...

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2009/11/katsoa-katsomasa.html

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2009/12/katson-jalkimaininkeja.html

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2010/05/kevaan-kiireiden-keskella-viela-kerran.html

Olen ollut jo vuosia huolissani tilitoimistojen henkilökunnan jaksamisesta ja tässä kirjoituksessani otan ehkä itselleni harvinaisen suorasanaisesti kantaa siihen asiaan. Toivon myös yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäliittojen kesken - se tosin taitaa olla turha toive. 😔

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2011/06/tilitoimiston-henkilokunnan-kiireet-ja.html

Sähköisten palkkalaskelmien puolestakin tuli puhuttua, nyt kun tänä päivänä puhun EU:n tietosuoja-asetuksesta tuli se mieleeni kun tätä kirjoitustani luin. Jos kirjoittaisin tämän nyt, korostaisin siinä vielä verkkopankkiin lähetettävien palkkalaskelmien tietoturvaa. Henkilötietolain tosin mainitsen tässäkin jo.

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2011/07/palkkahallinnon-sahkoistaminen-on.html

Seuraava kirjoitukseni on yksi luetuimmista ja lainatuimmista. Kahden tilitoimiston (minulle tuntemattomien) kotisivuilta olen oman tekstini löytänyt - heidän omanaan. Siis ilman mitään mainintaa siitä mistä teksti on tullut, se on kirjoitettu heidän kotisivujensa osioon jossa on kirjoituksia asiakkaille tiedoksi. Teksti on pitkälti ajankohtainen vieläkin ja nämäkin lainaukset olivat tapahtuneet paljon alkuperäisen tekstini julkaisemisen jälkeen. Moni kehotti minua tekemään asiasta jutun tai vaatimaan korvauksia. En ole lähtenyt siihen, ilmeisesti olen sitten hyvin kirjoittanut ja olenkin ajatellut että suhtaudun asiaan samoin kuin yhden koulutusorganisaation henkilö (kun heidän kurssinsa sisältö oli kopioitu nimeä myöten lähes täydellisesti toisaalle) Hän nimittäin totesi että pitänee olla ylpeä kun on kelvannut, vanha sanonta kun sanoo: "Varasta vain parasta" 😀Näin siis minäkin ajattelin että olin onnistunut kirjoittamaan kirjoituksen joka oli ollut niin osuva että jotkut halusivat jakaa sen omana tekstinään. Tosin olin ja olen edelleen vähän huolestunut siitä etteikö alamme ihmiset tiedä ettei toisen tekstejä saa lainata kertomatta kenen tekstistä on kysymys. Toivottavasti sinä hyvä lukijani olet tiedostanut tämän asian?

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2011/07/kulujen-vahennyksesta-verotuksessa.html

En ole koskaan ollut puoluepoliittinen henkilö ajatuksiltani ja olen aina pyrkinyt olemaan ottamatta kantaa niihin asioihin millään tavalla silloinkaan kun ne sivuavat rakastamaani taloushallintoa. Olen pyrkinyt kirjoittamaan myös kohtuullisen "siististi" aiheista jotka liittyvät jollakin tavalla kollegiaalisiin suhteisiin. Tämä kirjoitus on ehkä yksi kantaa ottavimmista tämän tyylisistä kirjoituksista mitä ainakin toistaiseksi olen kirjoittanut, eikä sekään ole varsinaisesti puoluepolitiikkaa. Mutta oli mielenkiintoista lukea mitä silloin ajattelimme asiasta tätä pohtivassa ryhmässä. Kirjoitin tästä paljon silloin eri viranomaisille lausuntoja, Palkkalautakuntaa emme saaneet, mutta saamme onneksi Tulorekisterin.

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2011/08/poliittisten-tahojen-aika-toimia.html

Tässä otan itselleni harvinaisen suoraan, omasta näkökulmastani kantaa kysymykseen joka tuntuu aina vain olemaan epäselvä. Nyt tosin tänä päivänä jo näyttäisi siltä että verohallinto on kantaansa lieventänyt ja ollaan astuttu iso askel kohti järkeä tässä ikuisuuskysymyksessä, hyvä niin.

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2012/03/palkkaa-vai-tyokorvausta-joko-nyt-olisi.html

Pääsääntöisesti pyrin kannustamaan ja auttamaan kaikkia alalla toimivia aina kun se on mahdollista. Uskon posiviiviseen voimaan, siksi pyrin jakamaan sitä. Joskus olen jakanut pientä kritiikkiäkin, tässä ehkä se kirjoitus joka tähän astisista kirjoituksistani on kriittisin, eikä senkään tarkoitus toki ole mollata ketään vaan kannustaa hetkeksi pysähtymään ja miettimään asioita.

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2012/05/taloushallinto-on-tarkea-tyo.html

Verotuksen suhde politiikkaan saa tässä ehkä vähän sapiskaa. Demokratian huonoin puolihan on se ettei mitään oikeasti hyödyllistä tahdota saada aikaan jos siinä on joku taho jolle asia ei ole miellyttävä ja kaikkiahan ei yleisesti ottaen koskaan voi miellyttää. Suomessa vaaleja on liian usein kun kaikki vaalit ovat aina eri aikaan, siksi mitään ei tapahdu:

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2013/10/verotus-ei-saisi-olla-politiikkaa.html

Monen kollegan mainonta on minua ihmetyttänyt oikeastaan siitä asti kun mainontaa on alallamme ollut. Silloin kun oman toimiston aloitin 1988, tilitoimistoilla ei ollut mainoksia. Keltaisilla sivuilla oli ilmoitus, koska verottaja silloin oli sitä mieltä että jos ei siellä ilmoitellut, ei tehnyt sitä vakavissaan ja alkoi miettimään oliko kyseessä ollenkaan yritystoiminta. Mutta lehdissä mainostaminen olisi katsottu kertovan että tilitoimistolla oli pulaa asiakkaista eikä sellaista mainetta siihen aikaan kukaan halunnut. Kun sitten mainoksia alkoi olla, ne ovat monesti mielenkiintoisia:

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2014/01/tilitoimistojen-mainonta-on.html

Tässä on kirjoitus jonka otsikkoa aina vieläkin toistan jossain yhteyksissä, koska totuus on että harmaalla taloudella ei ole verovelkaa. Tämä nostatti tunteitani aikanaan kun verovelkoja alettiin julkaista jos ne olivat määrältään isompia, julkaisun raja oli aluksi tosi matala, mutta onneksi sitä vähän nostettiin ennen kuin laki tuli voimaan. Julkaisemista puolustettiin ja puolustetaan yhä sillä että näin harmaata taloutta pidetään kurissa. Aina kun kuulen tämän en tiedä pitäisikö itkeä vain nauraa. Harmaa talous on sitä että tuloja ei ilmoiteta. Verovelka syntyy siitä että ilmoitettua veroa ei pystytä maksamaan. Miten siis harmaalla taloudella voi olla verovelkaa? 

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2015/01/harmaalla-taloudella-ei-ole-verovelkaa.html

Olen aina arvostanut palkkahallinnon ammattilaisia ja tulen aina heitä arvostamaan, tämä on yksi niistä kirjoituksistani, jossa tuon asiaa esille:

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2015/04/palkkahallinto-on-kunnioitettava.html

Lomautukseen liittyvät asiat ovat pahimmassa tapauksessa todella kustannuksia synnyttäviä työnantajalle. Ja arkijärjellä käsittämättömiä. Tämä kirjoitukseni on varoitus tilitoimistoille, jotta he osaavat huolehtia asiakkaidensa eduista. Samasta aiheesta olen tehnyt videon muodossa tietoiskun myöhemmin

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2016/04/opasta-asiakastasi-seuraamaan.html

Tämä taitaa ollakin ensimmäinen ihan oikea kirjoitukseni Tulorekisteristä täällä blogissa. Sitä tulee varmasti lisää ja siitä tulee julki myös tietoiskua ja koulutusta.

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2016/05/palkkahallinto-kehittyy-kohti.html

Hermot meni siihen miten yrittäjät eivät tajua että vastaamattomuus sähköpostiin toimii yrityskuvaan vaikuttavana asiana kuluttajille - asiakkaille. Jos nyt kirjoittaisin tämän saman, voisin lisätä jo esimerkkejä paljon enemmän kun järjestimme hyväntekeväisyysgaalaan viime syksynä. On käsittämätöntä ettei yritys vaivaudu kirjoittamaan "kiitos, mutta ei kiitos" Miten yrittäjät voivat olla niin ymmärtämättömiä sille miten se vaikuttaa siihen joka viestin lähetti, varsinkin pienellä paikkakunnalla, jokainen viestin lähettäjä on potentiaalinen asiakas, ei välttämättä siinä ominaisuudessa kun viesti on lähetetty, mutta jossakin muussa ominaisuudessa.

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2016/08/vastaatko-sahkoposteihisi.html

Kannatuspuheenvuoroa Tuklorekisteristä, samalla avaan sen hyötyjä.

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2016/09/kansallinen-tulorekisteri-meilla-ei-ole.html

Tämä kirjoitus pohjautuu omiin kokemuksiin siitä miten oikeuslaitos toimii ja mietin kirjoituksessani sitä missä on uhrin oikeusturva talousrikoksissa. Näistä kerrotuista jutuista toinen oli erityisen rankka ja aikaavievä, surullinen tapaus joka hetkeksi meinasi viedä uskoni tilitoimistoihin asiakkaiden asioiden hoitamisessa, ei pelkästään tämän kyseisen tilitoimiston vuoksi, vaan muutamien muiden alan ihmisten tähän asiaan suhtautumisen vuoksi. Onneksi taas pystyin palaamaan peruspositiiviseen näkökantaani jutellessani monen alalla toimivan ihmisen kanssa, onneksi löytyy myös niin monta ihanaa ihmistä alallamme. 💛

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2017/03/suomessa-oikeuslaitos-antaa-nykyisin.html

Kahdessa alle linkittämässäni kirjoituksessa pohdin sekä menneiden aikojen muutoksia että tulevia uudistuksia. Vain muutos todellakin on ikuista. Olemme sellaisella alalla. Olen tehnyt kirjanpitoja jo 33 vuotta ja kovin moni asia on nyt toisin kuin silloin - no debet on edelleen debet ja kredit on kredit 😎

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2017/08/tilitoimistoissa-muutos-on-ikuista-yha.html

https://taloushallintoa.blogspot.fi/2017/11/tilitoimistosta-taloushallinnon.html

Takana on siis yhdeksän vuotta taloushallinnon blogikirjoittelua. Tiedottamista ja asioiden esilläpitämistä olen nykyisin tehnyt muullakin tavalla, mutta jatkan tätä edelleen, toivottavasti ainakin seuraavat yhdeksän vuotta. 😊

Synttäritunnelmin 

Riikka

ps. toivottavasti näemme mahdollisimman monen kanssa Tili- ja veropäivillä Finlandiatalossa 22.1.2018 - 23.1.2018 
Tulkaa moikkaamaan! 🙋

Kansallinen tulorekisteri - meillä ei ole varaa olla ilman

Olen ollut 30 vuotta tilitoimistossa työssä, palkkahallinto on muuttunut hurjan paljon sinä aikana. Silloin työ oli helpompaa, paljon yksinkertaisempaa. Muuttuvia määreitä oli paljon vähemmän. Aikataulut eivät olleet niin tiukkoja eikä sanktioita ollut samalla tavalla kuin nyt.

Kehitys on tuonut myös kiirettä

Palkkahallinnon kehityksessä valitettavasti on käynyt niin, että kerättävä tiedon määrä on lisääntynyt paljon. Ja koska sitä tietoa tarvitaan entistä tarkempana, ovat myös aikataulut kiristyneet. Kerran vuodessa palkkahallinnosta annetaan samaa tietoa hiukan eri paketissa monelle eri taholle. Tammikuu on palkkahallinnolle monessa tilitoimistossa tai yrityksen palkkahallinnossa niin kiireistä aikaa, ettei työrytmi kestä yhtään odottamatonta tapahtumaa. Sanktiot ovat kovat. Ne ovat kovat, koska se tieto tarvitaan henkilöverotuksen toimittamisessa. Kiireen keskellä tilanteen tekee ikäväksi lisäksi se, että on turhauttavaa kerätä ja lähettää samaa tietoa hiukan erilaisissa paketeissa. Lisäksi tehtävää vaikeuttaa se, että samat käsitteet merkitsevät eri yhteyksissä eri asioita.

Taloushallintoliitto etunenässä kehittämässä yhdenmukaisuutta

Olen itse ollut mukana Taloushallintoliiton toiminnassa kauan. Siitä kun aloimme pohtia miten hienoa olisi, jos sanasto olisi yhtenäinen ja kaikki voitaisiin lähettää vain yhteen paikkaan, on jo vuosia. Visioimme monenlaisia vaihtoehtoja tämän toteuttamiseksi. Puhuimme asiasta ja kerroimme kaikille mahdollisille tahoille, millaista rumbaa tanssimme näiden asioiden kanssa koko ajan. Ja miten turhauttavaa ja turhaa se on. Voisimme säästyvällä ajalla vaikka opetella tanssimaan sitä ihan oikeaa rumbaa :)

Samaan aikaan tähän turhaan työhön heräsivät myös viranomaistahot. He joutuvat skannaamaan dokumentteja tai pahimmassa tapauksessa heille sähköisesti lähetetty dokumentti tulostetaan ja skannataan oikeaan muotoon. Viranomaiset kysyvät tietoja toisilta viranomaisilta ja aikaa käytetään järkyttävän paljon siihen, että yrityksiltä kysytään tietoja, joita se on jo toimittanut jollekin toiselle viranomaiselle. Joskus käy myös niin että kaikki tiedot eivät välity oikeanlaisina perille ja niitä käytetään esimerkiksi sosiaalietuuksien laskemisessa, virhe tiedoissa aiheuttaa virheen etuuksissa.

Olikin upea juttu huomata, että vihdoin asioilla on mahdollisuus järkiperäistyä. Miten paljon alkuponnistusten jälkeen tulee säästymään turhaa työtä ja palkkahallinnon asiantuntijoiden aikaa vapautuu neuvontaan, ohjeistukseen ja toimintojen järkeistämiseen.

Moni on tämän kuvasarjan jo nähnytkin
Tässä palkkahallinnon kuukausiprosessi

Tässä vuosiprosessi

Koko palkanlaskijan työnkuva, jossa jää aivan liian vähän aikaa asiakkaan neuvonnalle.
Aika ymmärrettävää.
Kuten myös se että tämä työ ei tälläisenä nuoria kiinnosta.

Palkkakoodisto – Sanastotyö – Katre

Kun Taloushallintoliitto oli mukana kehittämässä kirjanpidon ja taloushallinnon avuksi koodistoa, syntyi ajatus, että myös palkkahallinto tarvitsee koodistonsa. Koodistoa alettiinkin työstää hyvässä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa, erityiskiitos Verohallinnolle. Mukana resursseja tarjoamassa oli kiitettävästi myös Tieto. Palkkahallinnon koodistoa tehtäessä tapasimme useita tietojen vastaanottajatahoja, jotta pystyimme selvittämään mitä tietoja he tarvitsivat ja missä muodossa ne pitäisi saada. Kun koodisto alkoi olla siinä vaiheessa, että me jo hahmotimme sen toiminnan periaatteet, oli aika katsoa eteenpäin. Jotta koodisto voisi toimia, tarvitaan yhtenäinen sanasto. Jokainen palkkahallinnon kanssa toimiva tietää miten sama termi eri yhteydessä tarkoittaa eri asiaa. Tai samalle asialle eri laissa tai sopimuksessa voi olla eri nimi. Sanastotyö aloitettiin aivan alusta, alku olikin työläs. Työryhmää ajoi kuitenkin eteenpäin sen työn tärkeyden yhteinen ymmärrys. Jos ei ole yhteistä sanastoa, ei palkkakoodisto voi toimia tarkoituksenmukaisesti. Ja jos koodisto ei toimi on kansallisen tulorekisterin luominen liian työläs eikä se tulisi toimimaan. Usean vuoden työ sanaston ja palkkakoodiston parissa alkaakin nyt vihdoin kantaa hedelmää.

Kansallinen tulorekisteri valmistuu, hallinnollinen taakka pienenee 

    

Kansallinen tulorekisteri, Katre, on nyt vihdoin siinä tilanteessa, että sen teknisestä toteuttamisesta on annettu tarjouksia ja tulorekisteri ja sen toteuttaminen on lausuntokierroksella. Itse käytännön työtä tehneenä olin hämmästynyt, kun julkisuuteen tuli vastustavia kommentteja tahoilta, joiden olisi voinut kuvitella olevan tulorekisterin kannalla. Hän, joka laskee palkkoja ja altistuu joka vuosi siihen kiireeseen, jonka luonteen ja vaikutuksen ymmärtää vain, jos on siinä sisällä, tietää kyllä mitä tarkoittaa se, että vuosi-ilmoitukset poistuvat. Tai kun tietää laskevansa sellaisen henkilön palkkaa, jonka osa-aikaisesta työsuhteesta johtuen hänelle pitää todennäköisesti laatia palkkatodistus pidemmältä ajalta työttömyyskassalle tai Kelalle. Palkkahallinnon ihmiset tietävät miten työläs voi olla palkkatodistus useammalta viikolta joissa työssä on oltu riittävä tunti määrä. Yksi todistus voi viedä sitä laativalta yhden työpäivän, joskus enemmänkin. Yksi todistus! Hämmästyttävää on ollut näiden esiin tulleiden tahojen väite siitä, ettei palkkahallinnossa ole niitä tietoja, jotka on rekisteriin merkitty pakollisiksi tiedoiksi. Kaikki pakolliseksi määrätyt tiedot ovat tietoja jotka tarvitaan, kun palkkoja lasketaan.

Väite siitä, että hallinnollinen taakka lisääntyy tulorekisterin myötä, ei ole totta. On totta, että aluksi kun jokainen palkkahallinnon yksikkö tarkastaa omat järjestelmänsä, huolehtii prosessinsa ja toimintatapansa kuntoon sekä tiedottaa asiat palkkatietojen toimittajalle, niin varmasti on hetkellisesti enemmän työtä ja kustannuksiakin. Ja varmasti harmittaa, jos on ajatus olla alalla enää pari vuotta tulorekisterin voimaantulon jälkeen. Mutta hyödyt ovat kiistattomat, kun katsotaan eteenpäin. Palkkahallinnon työt jakaantuvat tasaisemmin, ihmisten ei tarvitse viettää alkuvuotta työssä yömyöhään. Kun työ jakautuu tasaisemmin myös virheet vähenevät. Tiedot ovat myös viranomaisten käytössä aikaisemmin, jolloin myös mahdolliset virheet ja väärinkäsitykset saadaan korjattua nopeasi. Lyhyen ajanjakson virheen etsiminen ja korjaaminen heti ilmoitusten jättäminen jälkeen on huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa, kuin koko vuoden tietojen tarkistaminen joskus pitkänkin ajan kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Jokainen ymmärtää että poikkeaman löytäminen yhden maksukauden aineistosta heti sen päätyttyä on paljon helpompaa kuin koko vuoden aineistosta joskus reippaan puolen vuoden jälkeen suoritettu etsintä. Tämä on ehdottomasti myös palkansaajan etu.

Kaikki eivät selviä tulorekisteristä – väite perustuu isolta osalta tietämättömyyteen

On tuotu julkisuuteen ajatuksia siitä, että on olemassa yrityksiä, joissa palkanlaskenta hoidetaan käsin tai Excelissä.  Että heille tästä koituu lisää kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Tai että he joutuvat ulkoistamaan palkanlaskennan, kun eivät enää itse pysty sitä hoitamaan. Aivan varmasti on näitä yrityksiä. Mutta olen varma, että niitä ei ole niin paljon, kuin on julkisuudessa annettu ymmärtää. Tämä tieto vääristyy, kun asiaa kysytään yrityksiltä. Asiasta on toki puhuttu ja tulorekisterin toiminnasta on julkaistu tietoa, mutta silti uskon, että yrittäjän on vaikea ymmärtää mistä tai millaisesta muutoksesta oikeasti on kysymys. Perinteisesti ihmisen on helpompi vastustaa kuin puoltaa asiaa jota ei tunne, tai ymmärrä mitä käytännön toimia sen voimaantulo tarkoittaa. Moni ihminen on luonnostaan vastaan uusia asioita, varsinkin jos sen merkityksen hahmottaminen on vaikeaa.

Uskon että ne tilitoimistot jotka suhtautuvat vähemmän positiivisesti tulorekisteriin, eivät ole perehtyneet asiaan. Kuulin juuri pari viikkoa sitten kommentin, että jos ilmoitus lähetetään aina kun palkka maksetaan ja kuitenkin pitää maksu maksaa 12 päivä, niin sehän tarkoittaa, että työ vuoden aikana tuplaantuu. Ettei se auta, että vuosi-ilmoitus jää pois. Ihmettelin asiaa ja keskustelun jälkeen selvisi, että kun olimme tiedotuksessa puhuneet vuosi-ilmoitusten poistumisesta ja uudesta palkanmaksukohtaisesta ilmoittamisesta, olimme unohtaneet riittävän selkeästi puhua myös kuukausittain tehtävän kausiveroilmoitusten poistumisesta. Kun mainittiin että maksun eräpäivä ei muutu, oli kommentoijan ajatus, että näiden uusien ilmoitusten lisäksi lähetetään vielä kausiveroilmoitus, kun kerran maksukin maksetaan entiseen tapaan. Kysymys kuitenkin on vain maksamisesta, mitään kuukausi- tai vuosi-ilmoituksia ei sitten enää lähetetä. Jatkossa annaetaan vain palkanmaksukausittain laadittu ilmoitus.

Palkkahallinnon työkenttä järkeistyy ja asiantuntijat ehtivät tehdä muuta kuin rutiineja

Samaa tietoa ei tarvitse antaa kahdesti

Iso hallinnollisen taakan poistuminen tulee niistä tiedoista, jotka tulorekisteriin ilmoitetaan vapaaehtoisena. Tulevassa tulorekisterilaissa on määritelty, ettei viranomainen pyydä tietoa, joka on jo jollekin toiselle viranomaiselle annettu eli ilmoitettu tulorekisteriin. Poissaolot sekä muut vapaaehtoiset tiedot ovat niitä tietoja, joiden ilmoittaminen poistaa monen viikon palkkatodistusten laadinta tarpeen. Mutta jos ei halua näitä tietoja ilmoittaa palkanmaksukohtaisesti, voi olla antamatta. Silloin vaihtoehtoisesti annetaan tiedot viranomaisille silloin kun he niitä pyytävät. Kummalla tavalla sen haluaa tehdä, on oma valinta. Miten hallinnollinen taakka lisääntyy, kun itse voi valita?

Kun sitten mietimme niitä yrityksiä, jotka hoitavat palkanlaskennan Excelissä tai jopa paperilla, voivat käyttää ilmaista palkka.fi -palvelua. Tämä palvelu ei ole vielä paras mahdollinen, sitäkin kehitetään koko ajan. Sitä kuitenkin käyttävät jo nyt monet työnantajat, osa isojakin toimijoita. Toki tilanne voi olla myös se, ettei yrittäjä tai siellä palkkoja laskeva henkilö kykene tai halua palvelua käyttää tai hankkia niiden hoitamiseen tai uusia nykyistä järjestelmäänsä niin, että se toimisi tulorekisterin edellyttämällä tavalla. Se toki voi yksittäisen yrityksen kannalta olla harmittava tilanne. Kustannuksiakin voi syntyä, mutta kokonaisuuden kannalta yritys säästää aikaa ja aikahan tunnetusti on rahaa. Toki voi eteen myös tulla tilanne jossa palkanlaskenta on ulkoistettava. Ulkoistettaessa saadaan palkanlaskennan lisäksi ulkopuolinen asiantuntija, jolta voi kysyä palkkoihin liittyviä asioita. Tämä tuo yritykselle lisää tietoa ja resurssia. Kysymys on myös siitä, että maailma kehittyy ja ihmiset haluavat tietonsa reaaliaikaisena. Myös kesätöissä olevat opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun Kela voi reagoida tuloihin heti eikä perimään liikaa maksettuja tukia takautuvasti takaisin.

Samalla henkilöverotus kehittyy ja jokainen saa realiaikasiesti tietoon omat ilmoitetut ansionsa

Alaa on kehitettävä, Katrella se onnistuu

Nyt julkisuuteen tulleet lausunnot puhuvat osittain asioista virheellisen tiedon perusteella sekä osittain lyhytnäköisesti, vain pientä ryhmää ja sen vastustusta tai mahdollisesti syntyviä kertakustannuksia kauhistellen. Mieleeni väkisin hiipii myös ajatus siitä että tämä voi herättää myös pelkoja. Juuri sen takia kun sen toimintaa ei ymmärretä. Mitä sitten kun osaamisen kenttää pitääkin laajentaa, kun rutiinien jälkeen jää aikaa myös neuvoa ja ohjata asiakasta. Se on uusi asia, mutta kokemuksesta voin sanoa että siitä saa työhönsä mielekkyyttä. Myös alana palkkahallinto kaipaa nostoa, kuka nuori haluaisi ryhtyä ensimmäisten kuvien kuvaamaan työhön? Kun taas se että työ koostuu vähästä rutiinista ja ja suurelta osin asiantuntijatyöstä, on se mitä nuoriso työltään toivoo. Katre pelastaa siis osaltaan myös koko palkkahallinnon alan! 

Kuulin joskus yhdellä luennolla lausuman, joka oli kuuleman mukaan autoa kehittäneen Henry Fordin sanoma: ”Jos olisimme kysyneet ihmisiltä mitä he haluavat, he olisivat halunneet nopeamman hevosen” Ford kuitenkin omasi kykyä miettiä laajemmin ja nähdä tulevaisuutta. Hän suunnitteli auton. Meidänkin alana ja yhteiskuntana tulee nähdä laajemmin. Tarvitsemme tulorekisterin, emme voi ajatella niin että jos muutamalle yksittäiselle yritykselle tulee kertaluontoisia kustannuksia, tuhlaamme mahdollisuuden vähentää koko yhteiskunnan kustannuksia. Meillä ei ole siihen varaa.

Katre on osa yhteistä hyvää tapaa toimia tulevaisuudessa.


Riikka

Palkkahallinto kehittyy kohti Kansallista tulorekisteriä

Kun itse aloitin työn tilitoimistossa noin 30 vuotta sitten, palkanlaskenta oli tilitoimistoissa se käytännössä lähes tuottamaton sivutuote. Sitä tehtiin kirjanpitoasiakkaille, kun haluttiin palvella asiakasta, eikä sitä pidetty mitenkään tärkeänä osana tilitoimistoammattilaisen työtä. Sitä tehtiin sivutyönä, käsin palkkakortteihin jotka laskettiin vuosittain yhteen ja tehtiin tarvittava ilmoitus verottajalle ja vakuutusyhtiöön. Harva asiakas lasketti palkkansa tilitoimistossa, moni hoiti sen itse, se oli silloin huomattavasti helpompaa kuin nyt, eikä siitä haluttu maksaa.

Kirjoitin Kansallisesta tulorekisteristä Vieraskynäkirjoituksen Taloushallintoliiton jäsenlehteen Saldoon. Kirjoitus oli lyhyehkö yhteenveto tulevasta, avaan alla vähän laajemmin kehityksen taustoja ja tulevaisuutta

PHT

Kun yli 10 vuotta sitten Taloushallintoliitto aloitti tilitoimiston palkanlaskijoille pitkäkestoisen koulutuksen PHT:n, (PalkkaHallinto Tilitoimistossa) ajatuksena oli että kaikki tilitoimistojen palkanlaskijat olisi noin kolmessa vuodessa koulutettu. Sillä hetkellä tilanne oli se. Ajateltiin että sen jälkeen koulutusta voitaisiin järjestää tarvittaessa vaikka joka toinen vuosi pienemällä ryhmällä. Tällä hetkellä kurssilla opiskelee 50 opiskelijaa ja syksyllä alkaa 12. kurssi. Palkkahallinto ja sen ammattilaiset ovat kehittyneet paljon kymmenessä vuodessa. Nykyisin palkkahallinto on todellisten ammattilaisten ala. Minulla on ilo olla mukana näillä kursseilla ja tutustua näihin ammattilaisiin. Laadin vuosittain heille kurssin loppupuolella palautettavan projektityön jossa testataan käytännön osaamista ja voin vilpittömästi kertoa miten laadukasta osaamista nämä ihmiset edustavat. He tietävät substanssin ja osaavat vastata asiakkaille. Meillä on Suomessa suuri määrä todella ammattitaitoisia palkkahallinnon asiantuntijoita ja palkanlaskijoita. PHT tentin läpäisseitä asiantuntijoita meillä on tällä hetkellä 342 henkilöä. Nämä ammattilaiset ja koko ala todella ansaitsevat arvostuksemme. 

Sanasto, koodisto ja rekisteri

Vuonna 2010 keskustelimme työnimellä Pala kulkeneesta elimestä joka keräisi oikeita käytäntöjä vastaavasti kuin Kila kirjanpitoalalla. Asialla oli kuitenkin omat vaikeutensa palkka- ja henkilöstöhallinnon alan ollessa monisyisempi kuin taloushallinnon vastaavat normit. Lopulta keskitimme ajatuksemme siihen miten muutoin voisimme tätä asiaa edistää. Kun puhuimme ensi kerran Palkkakoodistosta, emme olleet ihan varmoja mihin kaikkeen sitä voisi hyödyntää ja miten se toimisi, mutta olimme varmoja sen tarpeellisuudesta. Kiersimme syntyneen hankkeen merkeissä palkkahallinnosta tietoja vastaanottavien tahojen luona, tutuksi tulivat Eläkevakuuttajat, Tapaturmavakuuttajien edustajat, Työttömyysvakuutusrahasto, Kela, Verohallinto, EK ja monet muuta alalla ilmoituksia vastaanottavat tahot. Monelle jouduimme vielä perustelemaan miksi tämä tulee olemaan hyvä asia. Toimin ryhmässä Taloushallintoliiton edustajana, mukana oli Tiedon edustus koordinaattorin ominaisuudessa, sekä Aditron edustajat ohjelmistotalon näkemystä edustamassa. Me uskoimme että teimme jotain hyvää ja tulevaisuudessa todella tarpeellista. Tässäkin vaiheessa vielä iso kiitos pienelle mutta tehokkaalle ryhmällemme, kun jaksoitte kaikki uskoa siihen mitä teimme. Kiitos myös Verohallinnon ihmisille jotka jaksoivat tsempata meitä ja uskoa asiaan.

Olin samaan aikaan myös SADe klusterin jäsen. Klusteriryhmä jonka osa-alueena oli yrityksen perustamiseen ja työnantajana toimimiseen liittyviä sähköisten palvelujen kehittäminen, kävi paljon läpi näitäkin asioita työssä Yritys Suomen eteen. Saimmekin aikaan päätöksen ns. sanastotyön aloittamisesta. Jokainen joka on tekemisissä palkkahallinnon kanssa, tietää miten monella sanalla on eri yhteyksissä aivan eri merkitys. Miten palkkahallinnon tehostamista ja mielekkyyttä häiritsee se, ettei yhtenäistä sanastoa ole. Alun jälkeen asiat ovat kehittyneet nopeasti. Kun hallitus otti kärkihankkeekseen digiloikan johon oleellisena kuuluu palkkakoodisto ja sen pohjana sanastotyö, oli tunne hyvä. Tiesin että uskomme aikanaan siihen mitä teimme, ei ollut turhaa. Nyt palkkakoodistoa tultaisiin tarvitsemaan ja siinä pohjatyö oli tehty. Vielä tulisi olemaan paljon työtä, mutta se kannattaisi. Vihdoin saamme Suomeen Kansallisen tulorekisterin. Tulorekisteri mahdollistaa paljon ja vie pois turhaa byrokratiaa, turhaa työtä, hallinnollista taakkaa. Hyvin tehtynä se mahdollistaa turhien kustannusten karsimisen sekä jokaisen ihmisen mahdollisuuden nähdä tulonsa reaaliaikaisena. Myös etuudenmaksajilla tulee olemaan oikeat tulotiedot käytössään koko ajan.

Järkevien tahojen ja ihmisten yhteinen päämäärä

Sitä että asia on edistynyt tehokkaasti, saamme isolta osin kiittää Taloushallintoliittoa ja sen puheenjohtajan Vuokko Mäkisen sitkeää ja periksi antamatonta uskoa yhdistettynä hänen kykyynsä ymmärtää asioita kokonaisuuksina. Kiitos kuuluu myös monelle yhteistyökumppanille, joista yhden mainitakseni nostan esiin Verohallinnon joka on eri tavoin tukenut Taloushallintoliittoa tässä alusta asti. Sekä tietysti Tietoa joka on ollut monessa kehitysprojektissa mukana jotta asiat on saatu kehittymään. Upeaa on ollut myös työskennellä Valtiovarainministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten ja muiden ryhmissä työskentelevien henkilöiden kanssa. Alun aktiivisen toiminnan jälkeen olin omien työkuvioitteni vuoksi sivustaseuraajana jonkin aikaa, nyt saan taas ilon olla mukana tässä projektissa juuri sanastotyötä ja koodistoa valmistelevassa ryhmässä. Olen ryhmässä joka tekee työtä jota itse olin aloittamassa, joku voisikin sanoa ”Ympyrä on sulkeutunut” Itse uskon ettei se sulkeudu, vaan jatkaa kehittymistään avoimesti eikä sulje mitään hyvää ideaa ulkopuolelle. Taloushallintoliitto vaikuttaa kaikissa tulorekisteriä valmistelevassa neljässä ryhmässä, jotka oman ryhmäni lisäksi ovat järjestelmiin, käytännön tilanteisiin ja lakimuutoksiin keskittyneet ryhmät.

Katre - iso muutos

Kansallinen tulorekisteri, Katre, on merkittävä muutos Suomessa. Sitä ei vielä kovin moni tiedä miten iso asia se onkaan, eikä se todellista vaikutusta ymmärrä, ellei asiaan ole perehtynyt. Se on hyvin ymmärrettävää, joskus tuntuu, etten varmasti vielä itsekään näe sen kaikkia mahdollisuuksia. Se tulee olemaan niin hyvä että nekin tahot, jotka sitä nyt vielä epäilevät, voivat ilolla todeta olleensa väärässä epäillessään asian hyödyllisyyttä ja merkitystä. Vuonna 2019 rekisteri tulee koskemaan jokaista jolla on palkkatuloja. Kaikki tulomme ilmoitetaan reaaliaikaisena rekisteriin, josta viranomaiset saavat tietoa sillä laajuudella johon heillä on oikeus. Palkanlaskennan ammattilaiset vapautuvat turhista rutiineista vuosi-ilmoitusten ja palkkatodistusten poistuessa. Palkanlaskijoiden turhaa työtä ei ymmärrä jos sen kanssa ei ole tekemisissä. Mutta lyhyesti asian voisi kuvata niin että kerran kuukaudessa lasketaan yhteen kaikki maksetut palkat ja ilmoitetaan yhteissumma verottajalle ja sen jälkeen kerran vuodessa puretaan tuo yhteissumma henkilöittäin ja ilmoitetaan taas verottajalle ja sen lisäksi vielä toisella formaatilla eläkevakuuttajalle ja sitten vielä yhteissummana työttömyysvakuutusrahastolle. Sen lisäksi tehdään vielä lukuisia muita ilmoituksia. Kun voitaisiin ilmoittaa yhteen paikkaan tiedot silloin kun ne on laskettu. Kun sitten joku sairastuu tai lomautetaan, lasketaan pahimmassa tapauksessa pari vuotta taaksepäin hänen palkkansa, ne poimitaan papereista ja lasketaan ikään kuin uudelleen, tiedot kun tarvitaan viikoittain ja palkka on maksettu kuukaudessa tai kahden viikon jaksossa. Nämäkin tiedot olisi voitu ilmoittaa samalla kun palkat lasketaan. Jatkossa Kela voi hoitaa tukien maksun reaaliaikaisesti tulojen perusteella ilman takaisinperintää. Myöhemmin järjestelmää tullaan vielä kehittämään niin että se laskee reaaliaikaisen ennakonpidätyksen, jolloin yhteiskunnalle suuria summia maksava verojen kerran vuodessa tapahtuva palautus ja perintä voidaan lopettaa.

Ei vain digitalisoinnin ilosta

Henkilökohtaisesti en ole koskaan kannattanut digitalisointia vain digitalisoinnin takia, että olisi jotenkin ”makeeta” olla mukana jossain edelläkävijänä, ellei siitä ole oikeaa hyötyä. Uskon digitalisoinnin säästöihin ja hyötyihin, mutta ymmärrän myös että on vielä paljon asioita ja yrittäjiä joille se ei ehkä sovi ainakaan täydellisesti toteutettuna. Kansallinen tulorekisteri taas on asia jonka takana olen täysin, olen ollut alusta asti. Jo ennen kuin täysin tajusin mitä sen kanssa voimme tehdä ja mitä se mahdollistaa. Heti sen alkutaipaleilla tiesin että tästä tulee jotain ennen näkemätöntä Suomessa, mutta nyt tiedän että siitä tulee vaikuttavampi mitä silloin osasin kuvitella. Kun asia etenee, siitä tiedotetaan ja järjestetään koulutusta, osallistukaa ja olkaa aktiivisia, sitä ette varmasti kadu. Tässä on nyt kyseessä se ihan oikea ”digiloikka” – ihan kaikille hyödyksi. 

Katse siis tulevaan, Katre tulee ja työnkuvamme muuttuu, mutta hyvään suuntaan!

Riikka

KLT- ja PHT-risteily 17.9.2015 - 19.9.2015

Talous- ja palkkahallinto on ala joka kehittyy koko ajan. Siksi myös alalla työskentelevien on kehitettävä itseään ja osaamistaan koko ajan. Henkilökohtaisesti uskon koulutukseen, kun se on hyvää. Pelkkä koulutuksessa istuminen ei auta ketään, ellei koulutuksen taso ole sellainen, että se kehittää osaamista. Mutta on myös tärkeää osallistua koulutustapahtumiin joissa tapaa saman alan ihmisiä. Keskustelemalla ja ajatuksia sekä kokemuksia vaihtamalla saa lisää tietoa ja oppia oman osaamisen tueksi. Vuosittain järjestettävä KLT-risteily on juuri tällainen tapahtuma parhaasta päästä, tämän vuoden risteily on jo 15. Olen osallistunut jokaiseen enkä yhtäkään osallistumistani ole katunut, jokainen on ollut osallistumisen arvoinen. Tänä vuonna PHT-risteily kokosi samalle laivalle jo toisen kerran mukaan osaavat palkanlaskijat. Se on upea juttu, olen niin ylpeä jokaisesta PHT-palkanlaskijasta.

Aamulla matkaan - Tervetuloa!

Klo 6 starttasi bussi Raumalta ja toi minut Helsinkiin, satamassa olivat ihanat Taloushallintoliiton ihmiset ottamassa meidät vastaan iloisesti hymyillen. Jo satamassa oli mukava tunnistaa tuttuja kasvoja. 

Luennot alkoivat, sekä KLT- että PHT-risteilyn yhteisellä osuudella Atlantis Palacen tiloissa. Toimitusjohtaja Juha Ahveniemi toivotti kaikki tervetulleeksi Procountorin tarjoaman kuohuvan kera, kiitos Prcountorille. Juha esitteli alkutervehdyksen jälkeen risteilyn puheenjohtajat, KLT-risteilyn puheenjohtajana toimi Kari Alhola, PHT-risteilyä veti Tarja Lindroth.

Juha Ahvenniemi, Kari Alhola ja Tarja Lindroth

Aluksi kaikille yhteistä

Ensimmäinen luento, Kari Alholan ”Tunnista lähipiiriläinen” oli kaikille yhteinen. Kari toi hyvin esille miten tärkeää on tunnistaa lähipiiriläinen, niin talous- kuin palkkahallinnonkin puolella. Ominaiseen tapaansa Kari toi esille havainnollisella esityksellään sen kuka voi olla lähipiirissä. Tarve tunnistamiseen on erilainen kummallakin puolella, mutta oleellinen se on molemmissa.

Sen jälkeen jo saimmekin risteilyn ensimmäisen ruuan, lounas tarjoiltiin Ravintola Grande Buffetissa, iloinen puheensorina täytti ravintolan, vaikka aikataulu oli tiukka, meitä kun oli niin paljon että jonot väkisinkin pitenivät. Ruokailun jälkeen KLT ja PHT luennot jatkuivat erillisinä.

KLT ensimmäinen päivä

Kirjanpitolaki ja arvonlisävero

Kun luennon aihe sivuaa jollakin tavalla kirjanpitolakia, on aiheeseen todennäköisesti Suomen paras luennoitsijavaihtoehto Leena Rekola-Nieminen. Leenalla on vuosien kokemus niin tilitoimiston käytännön työstä kuin KILAn työskentelystä. Leenan tapa luennoida on käytännönläheinen ja ymmärrettävä. Vielä ei uutta Kirjanpitolakia ole vahvistettu, mutta Leenan luento perustui luonnokseen joka tärkeimmiltä kohdiltaan varmasti tulee vastaamaan aika hyvin lopullista lakiesitystä ja vahvistettavaa lakia. Leena käsitteli luennossaan mm: mikä tilanne on nyt, miten kokoluokka säännösten mukaan määritellään, mitä se käytännössä vaikuttaa, IAS/IFRS tulkinnat, siirtymäsäännökset ja tilintarkastusrajat. Marko Ojala puolestaan avasi arvonlisäveron ajankohtaisia asioita ja erityiskysymyksiä ansiokkaasti. Arvonlisävero tuntuu olevan aihe, josta riittää puhumista, vaikka mitään ratkaisevia muutoksia ei laissa olikaan tehty.

Kannattavuuslaskennasta kyselytuntiin

KLT-risteily jatkui Toivo Kosken aiheella ”Asiakaslähtöinen kannattavuuslaskenta – Miten autan asiakastani käytännön laskennalla” Itse en valitettavasti osallistunut tälle luennolle, mutta sille osallistuneet antoivat positiivista palautetta sekä tälle luennolle että sen jälkeen järjestetylle kysymysklinikalle johon osallistujat olivat saaneet antaa kysymyksiä päivän aikana.

Risteilyllä jokainen luennoija on oman alansa parhaimmistoa

PHT ensimmäinen päivä

Palkkahallinnon tuotteistaminen ja YT-laki

PHT-risteilyllä yhteisen avausluennon ja lounaan jälkeen ensimmäisenä omana luentona kuultiin Jari Rättyän luento aiheesta ”Palkkahallinnon tuotteistaminen” En itse päässyt osallistumaan tälle luennolle koska olin samaan aikaan KLT-risteilyn luennolla. Palkkahallinnon tuotteistaminen on kuitenkin aihe johon aion itse lähitulevaisuudessa paneutua ja keskittyä tuotteistamaan tarjoamamme palkkahallinnon palvelut.

Mika Kärkkäinen vuorostaan puhui YT-laista otsikolla ”YT-laki liittyy muuhunkin kuin irtisanomisiin” Risteilyjen luentoaikatauista johtuen sain osallistua tämän luennon viimeiseen puolituntiseen ja olin vakuuttunut. Luennon alusta asti kuunnelleet PHT-risteilijät kertoivat myös luennon olleen samaa loistavaa laatua alusta asti. YT-laki tuotiin luennossa lähemmäs palkanlaskijoita tavalla joka varmasti poisti monelta turhan jännityksen asiaa kohtaan.

Käytännön asiaa asiakkaan parhaaksi

PHT-risteilyn ensimmäisen päivän viimeinen luento sisälsi tuhtia asiaa käytännön työstä otsikolla "Mitä kaikkea palkanlaskentaan liittyvää minun pitäisi osata seurata asiakkaani puolesta ja miksi? Mitä tarkoittaa jaksottaminen ja miksi se on tärkeää?” Aiheesta luennoi Tarja Lindroth. Keskustelu oli vilkasta ja tunnelma hyvä. Aihe tuli käsiteltyä hyvällä fiiliksellä ja perusteellisesti. Uusia kurssiaihe-ehdotuksia ja ideoitakin syntyi.

Illan päätteeksi yhteinen illallinen

Ensimmäinen päivä päättyi ja edessä oli tauon jälkeen vielä yhteinen a´la carte illallinen.

Koska en voi syödä punaista lihaa, sain sekä alkuruuaksi että pääruuaksi maukasta kalaa laivan keittiöstä

Ihana mansikkajälkiruoka tarjoiltiin hauskalla tavalla

Museot ja viiniä juuston kanssa - tai ihan vain lepoa :)

Perjantaiaamulla oli mahdollisuus perinteiseen tapaan osallistua museokierrokselle, tänä vuonna kohteena oli Moderna Museet. Toisena vaihtoehtona oli osallistua viinin maistelutilaisuuden otsikolla ”Juusto saa viinin laulamaan” Itse rentouduin lepäämällä ja kirjoittamalla tämän tekstin alkuun :)

KLT-risteilyn toinen päivä

Budjetointia ja pääomasijoittamista

KLT-risteily jatkui Toivo Kosken luennolla asiakaslähtöisestä budjetoinnista. Luento oli havainnollinen ja ajatuksia herättävä. Kerrassaan mainio luento.

Jos asiakas näkee vain ydintuotteesi, olet altis hintakilpailulle. Mitä enemmän asiakas näkee myös konkeettisen tuotteen ja laajennetun tuotteen osat, sitä paremmin olet suojassa hintakilpailulta...

Ajankohtaisen luennon omistajan pääomasijoituksista osakeyhtiöön piti Ilkka Ojala. Aihe varsinkin SVOP-rahaston osalta oli hyvinkin ajankohtainen, verokäsittelyn muuttuessa 1.1.2016.

Kahvibufeen jälkeen rajapintatapahtumia

Tämän jälkeen kahvibufee tarjosi taas runsaan ja monipuolisen, sekä suolaisen että makean välipalan. Tässä kohdin siirryn taas seuraamaa PHT-risteilyn antia. KLT-risteily jatkui Kari Alholan luennolla ”Yrityksen ja omistajan väliset rajapintatapahtumat ja veroriskit” Näitä ovat esimerkiksi lainat, korot, osakaslainat, palkka/osinko, vuokrat, kaupat ja peitelty osinko. Luennolla mukana olleet kertoivat sen olleen juuri sitä laatua mitä Karilta on totuttu kuulemaan.

Intressiyriyritysten asioiden kautta kysymysklinikalle

Viimeinen puhuja KLT-risteilyllä oli Risto Walden otsikolla ”Interessiyritysten rajapintatapahtumat ja veroriskit” Ristolla on oma tapansa luennoida josta kuulijat pitävät. Erilaista esitystä oli tarjolla myös tällä kertaa :)  Kuten ensimmäinen päivä, myös toinen päivä päättyi luentojen osalta kysymysklinikkaan johon osallistujat olivat saaneet päivän aikana saaneet toimittaa kysymyksiä.

Auktorisoitu tilitoimisto on loistojuttu!

PHT-risteilyn toinen päivä

Lähipiiri, vakuutukset, luontoisedut, poissaolot, etuudet ja korvaukset

PHT-risteily alkoi perjantaina Antti Kondelinin luennolla ”Lähipiirille maksetut suoritukset. Palkkoihin liittyvät vakuutukset” Tunnistettava on työntekijä, osakas, osaomistaja, yhtiömies tai perheenjäsen. itse ehdin PHT-luennoille kun Antti jatkoi aiheella ”Luontoisedut ja muut etuudet. Poissaolot palkanlaskennassa” Luennolla käytiin läpi erilaiset korvaukset ja palkanmaksu sosiaalikulujen näkökulmasta. Esille tulivat myös laajasti ne lukuisat erilaiset tapaukset joissa palkka tulee maksaa ja joissa sitä ei tarvitse maksaa. Antin luento-osuus kokonaisuudessaan sai kuulijoilta positiivista palautetta.

Loppusanat, tulorekisteri ja roolivaltuutus

PHT-risteilyn lopuksi Päivi Nuoliojan ja Tarja Lindrothin lyhyiden loppupuheenvuorojen lisäksi puheenvuoron käytti Taloushallintoliiton pj Vuokko Mäkinen. Vuokko avasi kansallista Tulorekisteriä läsnäolojoille. Hän myös kertoi mitä työtä Taloushallinto tekee näissä asioissa, jokainen PHT tulee saamaan sähköpostikyselyn aiheesta, jotta työryhmä voi ministeriössä kartoittaa rekisterin merkitystä hallinnollisen taakan näkökulmasta. Vuokko kertoi lyhyesti myös tulossa olevasta Roolivaltuutuspalvelusta, joka tullee korvaamaan Katso-palvelun, mutta toimii laajemmin valtuutusten pohjana. Uusi valtuutuspalvelu kuulostaa hyvältä, kunhan saamme sen voimaan niin että katso-valtuutukset saadaan siirtymään ilman uutta aloitustyötä :)

Kaikki hyvä loppuu aikanaan - nähdään taas!

Risteilyjen viralliset osuudet olivat ohi ja tauon jälkeen oli vuorossa bufeeruokailu. Toisin kun moni voisi kuvitella, talous- ja palkkahallinnon ihmiset ovat hauskaa seuraa. Ilta sujui rattoisasti ja ruokailun jälkeen voikin mennä hyvällä mielellä nukkumaan. Aamulla aamupalalla juttu jatkui mukavasti ja sitten olikin aika lähteä kohti taksijonoa ja bussilla kotia kohti.

Risteily oli antoisa, luennot hyviä ja keskustelut alan ihmisten kanssa hauskoja ja mielenkiintoisia. Alalla työskentelee hyviä tyyppejä, joita on mukava tavata jos ei muutoin niin ainakin kerran vuodessa. Risteily on ohi tältä vuodelta, maanantaina taas työt kutsuvat. 

Ensi vuonna risteillään taas, tule sinäkin mukaan!


Risteilyterveisin

Riikka

PHT -koulutus voi hyvin

Olin Suomen Taloushallintoliiton hallituksen jäsen reilut kymmenen vuotta sitten, kun pohdimme, ettei palkanlaskijoille ole riittävästi kunnon koulutusta joka valmentaisi palkkahallintoon tilitoimistossa. Kun sitä ei löytynyt ja tarvetta tuntui olevan, päätti hallitus että Taloushallintoliitto järjestää sitä itse. Kurssi päätettiin rakentaa aivan alusta niin että sen rakenne ja sisältö vastaisi sitä tarvetta mikä tilitoimistoilla oli.

PHT lähti liikkeelle tyhjästä

Valtavan työn silloin tekivät tilitoimistoammattilaiset Jaana Ikkala ja Tarja Lindroth sekä Taloushallintoliiton toimiston talous- ja palkkahallintoasioista vastaava henkilö Päivi Nuolioja. 

Kunnioitan tätä ryhmää ja heidän silloin antamaansa valtavaa panostusta kurssin luomiseksi. Itselläni oli silloin paljon erilaisia luottamustehtäviä, olin innokkaasti mennyt mukaan kaikkiin sellaisiin ryhmiin ja toimintaan joka Taloushallintoliiton piirissä palveli alan kehitystä ja tilitoimistojen henkilökunnan tai asiakkaiden asioiden ja osaamisen parantamista. Olen henkilökohtaisesti aina pitänyt taloushallintoa paljon helpompana kokonaisuutena hallita kuin palkkahallintoa. Muistan edelleen miten ajattelin, että oli upea juttu kun nämä osaavat ammattilaiset ottivat kopin kurssin synnyttämisestä. Itse koin tämän kurssin luomisen ja ylläpitäminen vaativan sellaista ammattitaitoa, ettei itselläni olisi tälle ryhmälle riittävästi annettavaa.

Maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa, niin myös toimintaympäristömme alalla on muuttunut ehkä vielä enemmän. Kun PHT (palkkahallinto tilitoimistossa) -kurssi alkoi, ajatuksena oli että kahdessa tai kolmessa vuodessa olemme kouluttaneet kaikki tilitoimistojen tämän tyyppistä koulutusta tarvitsevat palkanlaskijat. Kolmannen vuoden aikana alkoi alustavasti näkyä viitteitä siitä että kysyntää voisi olla jatkossakin. Mietimme kurssin järjestämistä vielä ehkä vuoden tauon jälkeen, ehkä joka toinen vuosi, koska kysyntää tuntui jonkin verran vielä olevan. Tässä kohdin yritykset kasvattivat palkkahallinnon ulkoistuksia ja tilitoimistot muutenkin heräsivät palkkahallinnon ammattilaistensa koulutuksen tärkeyteen. Varmasti myös päättyneiden kurssien osallistujien positiiviset kommentit lisäsivät kiinnostusta kurssia kohtaan.

Ei koskaan mukaan…

Vanha sanonta ”Älä koskaan sano ei koskaan” tuli itselleni tutuksi tämän kurssin kohdalla. Olin ajatellut etten koskaan tule olemaan mukana tämän kurssin järjestelyissä. Pidin kurssia aivan liian tärkeänä ja omaa osaamistani palkkahallinnosta aivan liian suppeana, voidakseni olla tässä avuksi. Toisin kuitenkin kävi. Kurssi on vuoden mittainen ja se muodostuu sekä etätehtävistä, oppimispäiväkirjoista, lähiopintopäivistä, lopussa tehtävästä projektityöstä (ensin puhuimme Case -tehtävästä) sekä tentistä. Ensimmäiseen kurssiin omasta toimistostamme osallistui palkanlaskija ja sain konkreettisesti huomata miten tämä kurssi todella työllisti ihmistä etätehtävillä ja kurssin lopuksi tehtävällä case – tehtävällä. Kun sitten toinen vuosikurssi oli menossa, erinäisten sattumuksien kautta tieni vei juuri tämän projektityön tarkastajaksi ja palautteen antajaksi. Seuraavan vuoden tehtävä sitten olikin jo minun käsialaani. On mielenkiintoinen ja opettava tilanne kun huomaa ajatelleensa asian väärin jonka seurauksena on sitten tehnyt tehtävän väärin ja kun virhettä kasvattaa kopioinnin ja toisesta versiosta toiseen siirretyn Excel taulukon särkyneet kaavat ja edessäsi on reilut 40 asiansa osaavaa palkanlaskijaa, jotka odottavat oikeaa vastausta. Olen tottunut selviämään tilanteista ja selvisin toki siitäkin. Mutta oikea palkkahallinnon ammattilainen olisi selvinnyt paljon paremmin :) Tämä ei minun maailmaani "kaatanut" mutta se ei ole hyvä asia opiskelijoille eikä kurssia järjestävälle taholle. Tämän kurssin opiskelijat kun oikeasti ansaitsevat parasta.

Totuus kun on että oma osaamiseni on muussa kuin juuri siinä palkanlaskennan tiukassa substanssissa. Tiedän paljon menetelmistä ja niiden tehostamisesta järkevästi. Yksi tärkeä ajatukseni on erilaiset riskit ja niiden välttäminen tilitoimistossa, asiakaspalvelun ja – sitoutumisen jatkuva parantaminen, tilitoimiston palvelujen myyminen asiakkaalle niin että molemmat hyötyvät. Tilitoimistossa tulee huomata mikä on se mitä asiakas tarvitsee, sellaista tulee hänelle tarjota mutta hänelle ei tule ”tuputtaa” sellaista jota hän ei tarvitse, vaikka se monelle muulle olisikin tarpeellista. Tätä osaamista olen nyt tuonut PHT – työhön ja palkkahallinnon ajatusmaailmaan Taloushallintoliitossa. Myös Projektityö, on muutettu vastaamaan sitä mitä nämä opiskelijat eniten tarvitsevat. Varmuutta vastaamiseen asiakkaan kysymyksiin, kuitenkin niin että huolehditaan vastuista eikä tilitoimistolle tule ikäviä yllätyksiä vastauksista. Palkkoja opiskelijat osaavat laskea loistavasti ja siihen he ovat saaneet lisää tietoa ja vahvistusta vuoden kestäneeltä kurssilta joten keskitymme projektityössä asiakaspalveluun ja yhteistyöhön asiakkaan kanssa, unohtamatta riskien tunnistamista ja välttämistä. Vuosi vuodelta opiskelijoiden tämä tiedot ja taidot paranevat, onkin ilo lukea aina vain paremmaksi käyviä vastauksia.

Oma osuuteni PHT10:n lopuksi

Myös PHT10 päättyi juhlallisesti kuten aina

PHT 10, eli kymmenes vuosikurssi sai kurssinsa valmiiksi elokuussa. Pidimme perinteisen Projektityön purkuluennon, jossa kerroin omat vastausehdotukseni ja avasin ajatuksia myös näihin kysymyksiin liittyvistä asioista tilitoimiston arjessa. Kuulimme myös Heikki Peltolan innostavan luennon, jota on aina ilo kuulla, vaikka olisi jo aikaisemmin kuullutkin :)

Seuraavana päivänä oli opiskelijoilla vielä tentti. Tentin jälkeen jaettiin todistukset, kukkia ja pieni lahja, otettiin yhteiskuva ja nautittiin Eteran loistavasta tarjoilusta. On mahtavaa olla mukana tässä, katsoa innokkaita opiskelijoita, lukea heidän vastauksiaan Projektityöhön ja tentin vastauksiin. Seuraavaksi itselläni onkin työn alla Työaikalain vastausten tarkastaminen, johon minulla onneksi on mallivastaus jonka on kirjoitanut tehtävät laatinut asiantuntija, Aluehallintoviraston tarkastaja Jukka Kurki. 

Minulla on hyvä usko tämän tentin onnistumiseen kaikkien osalta, kun tarkastin projektityön vastaukset, ne olivat koko minun tekemäni tehtävien parhaat.

PHT10 kurssilaisten kahden viimeisen kurssipäivän ohjelma...

Todistusten jakamisen jälkeen otettiin ryhmäkuva kurssilaisista,
kuvausta seuraa Taloushallintoliiton pj Vuokko Mäkinen
joka piti puheen ennen todistusten jakamista



Etera huolehti maukkaasta ja kauniista tarjoilusta:

 

 Alalla menneitä muutoksia – uusia haasteita

Kun jo aikaisemmin totesin, alalla on tapahtunut paljon. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli se että kun koulutimme noin 50 ihmistä vuodessa tässä vaativassa koulutuksessa, ajatuksena realistisesti oli se että kolmessa vuodessa kaikki innokkaimmat palkanlaskijat tilitoimistoissa olisi koulutettu. Ajatuksena se että tämän kolmen vuoden kuluttua voisimme parin vuoden välein saada sen verran opiskelijoita että kurssi kannattaa järjestää. Mutta sen kolmen vuoden aikana yritysten palkkahallinnon ulkoistaminen eteni niin huimaa vauhtia että palkanlaskijoiden määrä tilitoimistoissa lisääntyi. Ja heidän työtehtävänsä monipuolistuivat niin että juuri tätä PHT – koulutusta tarvittiin laajalti. Koko ala ammattimaistui. Tämä on alan ja sillä toimivien ihmisten kannalta aivan loistava asia.

Koska koulutuksen kehittäneet ihmiset olivat tämän alan rautaisia ammattialisia, he loivat pohjan ja rungon, joka on osoittautunut niin hyväksi, että koulutukselle on jatkuva kysyntä. Kun pohjatyö on tehty kunnolla ja jatkuvasti huolehditaan ammattitaitoisista kouluttajista, kurssi myös säilyy hyvänä ja opiskelijoilla on aidosti hyötyä siitä ajasta jonka he käyttävät opiskeluun. Siinä on ilo olla mukana.

Lisää muutoksia tulossa

Tulevaisuus tuo vielä suurempia muutoksia palkkahallintoon mitä tähän asti on nähty. Koko Suomea koskeva ansiorekisteri mukanaan tuomien muutosten kanssa tulee mullistamaan käytänteitä ja tapoja tehdä. Muutos tulee olemaan suuri juuri näiden käytännön tapojen muuttumisen vuoksi, mutta se tulee myös selkeyttämään asioita paljon ja jättämään turhia selvittelytöitä historiaan. Aluksi varmasti työmäärä tilitoimistoissa hetkellisesti kasvaa, mutta se on vain ohimenevä vaihe. Helpotusta tulee jo melko pian kun vuosi-ilmoitusten iso ja kiireellinen urakka jää taakse. Tässä toki piilee pieni ajatuksen aihe tilitoimiston johdolle, työn painopiste siirtyy tammikuulta joka kuukaudelle, se helpottaa kiireitä ja ylitöiden teettämistä vuoden alussa. Mutta samalla se luo tarpeen miettiä tilitoimiston hinnoittelua uudelleen. Samanaikaisesti kun pois jää vuosi-ilmoitusten laadinnan laskutus, pitää miettiä kuukauden palkanlaskennan veloitus uudelleen, sinne kun siirtyy osittain työtä joka ennen on tehty tammikuussa. Osa työstä poistuu kokonaan. Tilitoimiston johdon on mietittävä paitsi laskutuksen perusteet uudelleen, myös se, lähdetäänkö vapautuvalla ajalle saamaan uusia asiakkaita vai keskitytäänkö tarjoamaan syvällisempää, monipuolisempaa ja oma-aloitteisempaa neuvontaa nykyisille asiakkaille. Kysyntää ammattitaitoisille palkanlaskijoille riittää.

PHT11 alkoi innostuneesti

Kurssi todella tehtiin vain kahdeksi, kolmeksi vuodeksi, mutta maailma muuttui ja nyt aloitimme syyskuun alussa PHT11 – kurssin. Kurssille otettiin vajaa viisikymmentä opiskelijaa, kaikki hakijat eivät päässeet tälläkään kertaa mukaan, koska sekä tilat että muut järjestelyt rajoittavat opiskelijoiden määrää. Ensimmäinen kurssipäivä oli johdantoa opiskeluun ja aiheeseen. Sinikka Hiidenmaa piti ansiokkaan luennon, jota oli ilo kuunnella, vaikka olen jo sen muutaman kerran kuullutkin. :) Opiskelijat osallistuivat innokkaasti ja esittivät omia hyviä kommenttejaan.

Palkkahallinto on vaativa ala, tilitoimistossa sen vaativuus vain korostuu. Tulevaisuus todella tuo lisäksi merkittäviä muutoksia tämän alan käytännön työhön. Olikin taas kerran upea nähdä miten opiskelijat olivat innostuneita oppimaan uutta ja tutustumaan toisiinsa. Ilolla huomioin myös että edellisiin kursseihin verrattuna, useampi mieskin oli tullut mukaan. Ensi tuntumalta tämä porukka vaikutti innokkaalta ja oppimishaluiselta – meille tullee siis upea vuosi mielenkiintoisisten palkkahallinnon kuvioiden parissa. Odotan innolla. Olen etuoikeutettu kun saan olla tässä mukana.

Kiitos Taloushallintoliitolle!


Koulutusterveisin

Riikka