Kansallinen tulorekisteri - meillä ei ole varaa olla ilman

Olen ollut 30 vuotta tilitoimistossa työssä, palkkahallinto on muuttunut hurjan paljon sinä aikana. Silloin työ oli helpompaa, paljon yksinkertaisempaa. Muuttuvia määreitä oli paljon vähemmän. Aikataulut eivät olleet niin tiukkoja eikä sanktioita ollut samalla tavalla kuin nyt.

Kehitys on tuonut myös kiirettä

Palkkahallinnon kehityksessä valitettavasti on käynyt niin, että kerättävä tiedon määrä on lisääntynyt paljon. Ja koska sitä tietoa tarvitaan entistä tarkempana, ovat myös aikataulut kiristyneet. Kerran vuodessa palkkahallinnosta annetaan samaa tietoa hiukan eri paketissa monelle eri taholle. Tammikuu on palkkahallinnolle monessa tilitoimistossa tai yrityksen palkkahallinnossa niin kiireistä aikaa, ettei työrytmi kestä yhtään odottamatonta tapahtumaa. Sanktiot ovat kovat. Ne ovat kovat, koska se tieto tarvitaan henkilöverotuksen toimittamisessa. Kiireen keskellä tilanteen tekee ikäväksi lisäksi se, että on turhauttavaa kerätä ja lähettää samaa tietoa hiukan erilaisissa paketeissa. Lisäksi tehtävää vaikeuttaa se, että samat käsitteet merkitsevät eri yhteyksissä eri asioita.

Taloushallintoliitto etunenässä kehittämässä yhdenmukaisuutta

Olen itse ollut mukana Taloushallintoliiton toiminnassa kauan. Siitä kun aloimme pohtia miten hienoa olisi, jos sanasto olisi yhtenäinen ja kaikki voitaisiin lähettää vain yhteen paikkaan, on jo vuosia. Visioimme monenlaisia vaihtoehtoja tämän toteuttamiseksi. Puhuimme asiasta ja kerroimme kaikille mahdollisille tahoille, millaista rumbaa tanssimme näiden asioiden kanssa koko ajan. Ja miten turhauttavaa ja turhaa se on. Voisimme säästyvällä ajalla vaikka opetella tanssimaan sitä ihan oikeaa rumbaa :)

Samaan aikaan tähän turhaan työhön heräsivät myös viranomaistahot. He joutuvat skannaamaan dokumentteja tai pahimmassa tapauksessa heille sähköisesti lähetetty dokumentti tulostetaan ja skannataan oikeaan muotoon. Viranomaiset kysyvät tietoja toisilta viranomaisilta ja aikaa käytetään järkyttävän paljon siihen, että yrityksiltä kysytään tietoja, joita se on jo toimittanut jollekin toiselle viranomaiselle. Joskus käy myös niin että kaikki tiedot eivät välity oikeanlaisina perille ja niitä käytetään esimerkiksi sosiaalietuuksien laskemisessa, virhe tiedoissa aiheuttaa virheen etuuksissa.

Olikin upea juttu huomata, että vihdoin asioilla on mahdollisuus järkiperäistyä. Miten paljon alkuponnistusten jälkeen tulee säästymään turhaa työtä ja palkkahallinnon asiantuntijoiden aikaa vapautuu neuvontaan, ohjeistukseen ja toimintojen järkeistämiseen.

Moni on tämän kuvasarjan jo nähnytkin
Tässä palkkahallinnon kuukausiprosessi

Tässä vuosiprosessi

Koko palkanlaskijan työnkuva, jossa jää aivan liian vähän aikaa asiakkaan neuvonnalle.
Aika ymmärrettävää.
Kuten myös se että tämä työ ei tälläisenä nuoria kiinnosta.

Palkkakoodisto – Sanastotyö – Katre

Kun Taloushallintoliitto oli mukana kehittämässä kirjanpidon ja taloushallinnon avuksi koodistoa, syntyi ajatus, että myös palkkahallinto tarvitsee koodistonsa. Koodistoa alettiinkin työstää hyvässä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa, erityiskiitos Verohallinnolle. Mukana resursseja tarjoamassa oli kiitettävästi myös Tieto. Palkkahallinnon koodistoa tehtäessä tapasimme useita tietojen vastaanottajatahoja, jotta pystyimme selvittämään mitä tietoja he tarvitsivat ja missä muodossa ne pitäisi saada. Kun koodisto alkoi olla siinä vaiheessa, että me jo hahmotimme sen toiminnan periaatteet, oli aika katsoa eteenpäin. Jotta koodisto voisi toimia, tarvitaan yhtenäinen sanasto. Jokainen palkkahallinnon kanssa toimiva tietää miten sama termi eri yhteydessä tarkoittaa eri asiaa. Tai samalle asialle eri laissa tai sopimuksessa voi olla eri nimi. Sanastotyö aloitettiin aivan alusta, alku olikin työläs. Työryhmää ajoi kuitenkin eteenpäin sen työn tärkeyden yhteinen ymmärrys. Jos ei ole yhteistä sanastoa, ei palkkakoodisto voi toimia tarkoituksenmukaisesti. Ja jos koodisto ei toimi on kansallisen tulorekisterin luominen liian työläs eikä se tulisi toimimaan. Usean vuoden työ sanaston ja palkkakoodiston parissa alkaakin nyt vihdoin kantaa hedelmää.

Kansallinen tulorekisteri valmistuu, hallinnollinen taakka pienenee 

    

Kansallinen tulorekisteri, Katre, on nyt vihdoin siinä tilanteessa, että sen teknisestä toteuttamisesta on annettu tarjouksia ja tulorekisteri ja sen toteuttaminen on lausuntokierroksella. Itse käytännön työtä tehneenä olin hämmästynyt, kun julkisuuteen tuli vastustavia kommentteja tahoilta, joiden olisi voinut kuvitella olevan tulorekisterin kannalla. Hän, joka laskee palkkoja ja altistuu joka vuosi siihen kiireeseen, jonka luonteen ja vaikutuksen ymmärtää vain, jos on siinä sisällä, tietää kyllä mitä tarkoittaa se, että vuosi-ilmoitukset poistuvat. Tai kun tietää laskevansa sellaisen henkilön palkkaa, jonka osa-aikaisesta työsuhteesta johtuen hänelle pitää todennäköisesti laatia palkkatodistus pidemmältä ajalta työttömyyskassalle tai Kelalle. Palkkahallinnon ihmiset tietävät miten työläs voi olla palkkatodistus useammalta viikolta joissa työssä on oltu riittävä tunti määrä. Yksi todistus voi viedä sitä laativalta yhden työpäivän, joskus enemmänkin. Yksi todistus! Hämmästyttävää on ollut näiden esiin tulleiden tahojen väite siitä, ettei palkkahallinnossa ole niitä tietoja, jotka on rekisteriin merkitty pakollisiksi tiedoiksi. Kaikki pakolliseksi määrätyt tiedot ovat tietoja jotka tarvitaan, kun palkkoja lasketaan.

Väite siitä, että hallinnollinen taakka lisääntyy tulorekisterin myötä, ei ole totta. On totta, että aluksi kun jokainen palkkahallinnon yksikkö tarkastaa omat järjestelmänsä, huolehtii prosessinsa ja toimintatapansa kuntoon sekä tiedottaa asiat palkkatietojen toimittajalle, niin varmasti on hetkellisesti enemmän työtä ja kustannuksiakin. Ja varmasti harmittaa, jos on ajatus olla alalla enää pari vuotta tulorekisterin voimaantulon jälkeen. Mutta hyödyt ovat kiistattomat, kun katsotaan eteenpäin. Palkkahallinnon työt jakaantuvat tasaisemmin, ihmisten ei tarvitse viettää alkuvuotta työssä yömyöhään. Kun työ jakautuu tasaisemmin myös virheet vähenevät. Tiedot ovat myös viranomaisten käytössä aikaisemmin, jolloin myös mahdolliset virheet ja väärinkäsitykset saadaan korjattua nopeasi. Lyhyen ajanjakson virheen etsiminen ja korjaaminen heti ilmoitusten jättäminen jälkeen on huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa, kuin koko vuoden tietojen tarkistaminen joskus pitkänkin ajan kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Jokainen ymmärtää että poikkeaman löytäminen yhden maksukauden aineistosta heti sen päätyttyä on paljon helpompaa kuin koko vuoden aineistosta joskus reippaan puolen vuoden jälkeen suoritettu etsintä. Tämä on ehdottomasti myös palkansaajan etu.

Kaikki eivät selviä tulorekisteristä – väite perustuu isolta osalta tietämättömyyteen

On tuotu julkisuuteen ajatuksia siitä, että on olemassa yrityksiä, joissa palkanlaskenta hoidetaan käsin tai Excelissä.  Että heille tästä koituu lisää kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Tai että he joutuvat ulkoistamaan palkanlaskennan, kun eivät enää itse pysty sitä hoitamaan. Aivan varmasti on näitä yrityksiä. Mutta olen varma, että niitä ei ole niin paljon, kuin on julkisuudessa annettu ymmärtää. Tämä tieto vääristyy, kun asiaa kysytään yrityksiltä. Asiasta on toki puhuttu ja tulorekisterin toiminnasta on julkaistu tietoa, mutta silti uskon, että yrittäjän on vaikea ymmärtää mistä tai millaisesta muutoksesta oikeasti on kysymys. Perinteisesti ihmisen on helpompi vastustaa kuin puoltaa asiaa jota ei tunne, tai ymmärrä mitä käytännön toimia sen voimaantulo tarkoittaa. Moni ihminen on luonnostaan vastaan uusia asioita, varsinkin jos sen merkityksen hahmottaminen on vaikeaa.

Uskon että ne tilitoimistot jotka suhtautuvat vähemmän positiivisesti tulorekisteriin, eivät ole perehtyneet asiaan. Kuulin juuri pari viikkoa sitten kommentin, että jos ilmoitus lähetetään aina kun palkka maksetaan ja kuitenkin pitää maksu maksaa 12 päivä, niin sehän tarkoittaa, että työ vuoden aikana tuplaantuu. Ettei se auta, että vuosi-ilmoitus jää pois. Ihmettelin asiaa ja keskustelun jälkeen selvisi, että kun olimme tiedotuksessa puhuneet vuosi-ilmoitusten poistumisesta ja uudesta palkanmaksukohtaisesta ilmoittamisesta, olimme unohtaneet riittävän selkeästi puhua myös kuukausittain tehtävän kausiveroilmoitusten poistumisesta. Kun mainittiin että maksun eräpäivä ei muutu, oli kommentoijan ajatus, että näiden uusien ilmoitusten lisäksi lähetetään vielä kausiveroilmoitus, kun kerran maksukin maksetaan entiseen tapaan. Kysymys kuitenkin on vain maksamisesta, mitään kuukausi- tai vuosi-ilmoituksia ei sitten enää lähetetä. Jatkossa annaetaan vain palkanmaksukausittain laadittu ilmoitus.

Palkkahallinnon työkenttä järkeistyy ja asiantuntijat ehtivät tehdä muuta kuin rutiineja

Samaa tietoa ei tarvitse antaa kahdesti

Iso hallinnollisen taakan poistuminen tulee niistä tiedoista, jotka tulorekisteriin ilmoitetaan vapaaehtoisena. Tulevassa tulorekisterilaissa on määritelty, ettei viranomainen pyydä tietoa, joka on jo jollekin toiselle viranomaiselle annettu eli ilmoitettu tulorekisteriin. Poissaolot sekä muut vapaaehtoiset tiedot ovat niitä tietoja, joiden ilmoittaminen poistaa monen viikon palkkatodistusten laadinta tarpeen. Mutta jos ei halua näitä tietoja ilmoittaa palkanmaksukohtaisesti, voi olla antamatta. Silloin vaihtoehtoisesti annetaan tiedot viranomaisille silloin kun he niitä pyytävät. Kummalla tavalla sen haluaa tehdä, on oma valinta. Miten hallinnollinen taakka lisääntyy, kun itse voi valita?

Kun sitten mietimme niitä yrityksiä, jotka hoitavat palkanlaskennan Excelissä tai jopa paperilla, voivat käyttää ilmaista palkka.fi -palvelua. Tämä palvelu ei ole vielä paras mahdollinen, sitäkin kehitetään koko ajan. Sitä kuitenkin käyttävät jo nyt monet työnantajat, osa isojakin toimijoita. Toki tilanne voi olla myös se, ettei yrittäjä tai siellä palkkoja laskeva henkilö kykene tai halua palvelua käyttää tai hankkia niiden hoitamiseen tai uusia nykyistä järjestelmäänsä niin, että se toimisi tulorekisterin edellyttämällä tavalla. Se toki voi yksittäisen yrityksen kannalta olla harmittava tilanne. Kustannuksiakin voi syntyä, mutta kokonaisuuden kannalta yritys säästää aikaa ja aikahan tunnetusti on rahaa. Toki voi eteen myös tulla tilanne jossa palkanlaskenta on ulkoistettava. Ulkoistettaessa saadaan palkanlaskennan lisäksi ulkopuolinen asiantuntija, jolta voi kysyä palkkoihin liittyviä asioita. Tämä tuo yritykselle lisää tietoa ja resurssia. Kysymys on myös siitä, että maailma kehittyy ja ihmiset haluavat tietonsa reaaliaikaisena. Myös kesätöissä olevat opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun Kela voi reagoida tuloihin heti eikä perimään liikaa maksettuja tukia takautuvasti takaisin.

Samalla henkilöverotus kehittyy ja jokainen saa realiaikasiesti tietoon omat ilmoitetut ansionsa

Alaa on kehitettävä, Katrella se onnistuu

Nyt julkisuuteen tulleet lausunnot puhuvat osittain asioista virheellisen tiedon perusteella sekä osittain lyhytnäköisesti, vain pientä ryhmää ja sen vastustusta tai mahdollisesti syntyviä kertakustannuksia kauhistellen. Mieleeni väkisin hiipii myös ajatus siitä että tämä voi herättää myös pelkoja. Juuri sen takia kun sen toimintaa ei ymmärretä. Mitä sitten kun osaamisen kenttää pitääkin laajentaa, kun rutiinien jälkeen jää aikaa myös neuvoa ja ohjata asiakasta. Se on uusi asia, mutta kokemuksesta voin sanoa että siitä saa työhönsä mielekkyyttä. Myös alana palkkahallinto kaipaa nostoa, kuka nuori haluaisi ryhtyä ensimmäisten kuvien kuvaamaan työhön? Kun taas se että työ koostuu vähästä rutiinista ja ja suurelta osin asiantuntijatyöstä, on se mitä nuoriso työltään toivoo. Katre pelastaa siis osaltaan myös koko palkkahallinnon alan! 

Kuulin joskus yhdellä luennolla lausuman, joka oli kuuleman mukaan autoa kehittäneen Henry Fordin sanoma: ”Jos olisimme kysyneet ihmisiltä mitä he haluavat, he olisivat halunneet nopeamman hevosen” Ford kuitenkin omasi kykyä miettiä laajemmin ja nähdä tulevaisuutta. Hän suunnitteli auton. Meidänkin alana ja yhteiskuntana tulee nähdä laajemmin. Tarvitsemme tulorekisterin, emme voi ajatella niin että jos muutamalle yksittäiselle yritykselle tulee kertaluontoisia kustannuksia, tuhlaamme mahdollisuuden vähentää koko yhteiskunnan kustannuksia. Meillä ei ole siihen varaa.

Katre on osa yhteistä hyvää tapaa toimia tulevaisuudessa.


Riikka

Palkkahallinto kehittyy kohti Kansallista tulorekisteriä

Kun itse aloitin työn tilitoimistossa noin 30 vuotta sitten, palkanlaskenta oli tilitoimistoissa se käytännössä lähes tuottamaton sivutuote. Sitä tehtiin kirjanpitoasiakkaille, kun haluttiin palvella asiakasta, eikä sitä pidetty mitenkään tärkeänä osana tilitoimistoammattilaisen työtä. Sitä tehtiin sivutyönä, käsin palkkakortteihin jotka laskettiin vuosittain yhteen ja tehtiin tarvittava ilmoitus verottajalle ja vakuutusyhtiöön. Harva asiakas lasketti palkkansa tilitoimistossa, moni hoiti sen itse, se oli silloin huomattavasti helpompaa kuin nyt, eikä siitä haluttu maksaa.

Kirjoitin Kansallisesta tulorekisteristä Vieraskynäkirjoituksen Taloushallintoliiton jäsenlehteen Saldoon. Kirjoitus oli lyhyehkö yhteenveto tulevasta, avaan alla vähän laajemmin kehityksen taustoja ja tulevaisuutta

PHT

Kun yli 10 vuotta sitten Taloushallintoliitto aloitti tilitoimiston palkanlaskijoille pitkäkestoisen koulutuksen PHT:n, (PalkkaHallinto Tilitoimistossa) ajatuksena oli että kaikki tilitoimistojen palkanlaskijat olisi noin kolmessa vuodessa koulutettu. Sillä hetkellä tilanne oli se. Ajateltiin että sen jälkeen koulutusta voitaisiin järjestää tarvittaessa vaikka joka toinen vuosi pienemällä ryhmällä. Tällä hetkellä kurssilla opiskelee 50 opiskelijaa ja syksyllä alkaa 12. kurssi. Palkkahallinto ja sen ammattilaiset ovat kehittyneet paljon kymmenessä vuodessa. Nykyisin palkkahallinto on todellisten ammattilaisten ala. Minulla on ilo olla mukana näillä kursseilla ja tutustua näihin ammattilaisiin. Laadin vuosittain heille kurssin loppupuolella palautettavan projektityön jossa testataan käytännön osaamista ja voin vilpittömästi kertoa miten laadukasta osaamista nämä ihmiset edustavat. He tietävät substanssin ja osaavat vastata asiakkaille. Meillä on Suomessa suuri määrä todella ammattitaitoisia palkkahallinnon asiantuntijoita ja palkanlaskijoita. PHT tentin läpäisseitä asiantuntijoita meillä on tällä hetkellä 342 henkilöä. Nämä ammattilaiset ja koko ala todella ansaitsevat arvostuksemme. 

Sanasto, koodisto ja rekisteri

Vuonna 2010 keskustelimme työnimellä Pala kulkeneesta elimestä joka keräisi oikeita käytäntöjä vastaavasti kuin Kila kirjanpitoalalla. Asialla oli kuitenkin omat vaikeutensa palkka- ja henkilöstöhallinnon alan ollessa monisyisempi kuin taloushallinnon vastaavat normit. Lopulta keskitimme ajatuksemme siihen miten muutoin voisimme tätä asiaa edistää. Kun puhuimme ensi kerran Palkkakoodistosta, emme olleet ihan varmoja mihin kaikkeen sitä voisi hyödyntää ja miten se toimisi, mutta olimme varmoja sen tarpeellisuudesta. Kiersimme syntyneen hankkeen merkeissä palkkahallinnosta tietoja vastaanottavien tahojen luona, tutuksi tulivat Eläkevakuuttajat, Tapaturmavakuuttajien edustajat, Työttömyysvakuutusrahasto, Kela, Verohallinto, EK ja monet muuta alalla ilmoituksia vastaanottavat tahot. Monelle jouduimme vielä perustelemaan miksi tämä tulee olemaan hyvä asia. Toimin ryhmässä Taloushallintoliiton edustajana, mukana oli Tiedon edustus koordinaattorin ominaisuudessa, sekä Aditron edustajat ohjelmistotalon näkemystä edustamassa. Me uskoimme että teimme jotain hyvää ja tulevaisuudessa todella tarpeellista. Tässäkin vaiheessa vielä iso kiitos pienelle mutta tehokkaalle ryhmällemme, kun jaksoitte kaikki uskoa siihen mitä teimme. Kiitos myös Verohallinnon ihmisille jotka jaksoivat tsempata meitä ja uskoa asiaan.

Olin samaan aikaan myös SADe klusterin jäsen. Klusteriryhmä jonka osa-alueena oli yrityksen perustamiseen ja työnantajana toimimiseen liittyviä sähköisten palvelujen kehittäminen, kävi paljon läpi näitäkin asioita työssä Yritys Suomen eteen. Saimmekin aikaan päätöksen ns. sanastotyön aloittamisesta. Jokainen joka on tekemisissä palkkahallinnon kanssa, tietää miten monella sanalla on eri yhteyksissä aivan eri merkitys. Miten palkkahallinnon tehostamista ja mielekkyyttä häiritsee se, ettei yhtenäistä sanastoa ole. Alun jälkeen asiat ovat kehittyneet nopeasti. Kun hallitus otti kärkihankkeekseen digiloikan johon oleellisena kuuluu palkkakoodisto ja sen pohjana sanastotyö, oli tunne hyvä. Tiesin että uskomme aikanaan siihen mitä teimme, ei ollut turhaa. Nyt palkkakoodistoa tultaisiin tarvitsemaan ja siinä pohjatyö oli tehty. Vielä tulisi olemaan paljon työtä, mutta se kannattaisi. Vihdoin saamme Suomeen Kansallisen tulorekisterin. Tulorekisteri mahdollistaa paljon ja vie pois turhaa byrokratiaa, turhaa työtä, hallinnollista taakkaa. Hyvin tehtynä se mahdollistaa turhien kustannusten karsimisen sekä jokaisen ihmisen mahdollisuuden nähdä tulonsa reaaliaikaisena. Myös etuudenmaksajilla tulee olemaan oikeat tulotiedot käytössään koko ajan.

Järkevien tahojen ja ihmisten yhteinen päämäärä

Sitä että asia on edistynyt tehokkaasti, saamme isolta osin kiittää Taloushallintoliittoa ja sen puheenjohtajan Vuokko Mäkisen sitkeää ja periksi antamatonta uskoa yhdistettynä hänen kykyynsä ymmärtää asioita kokonaisuuksina. Kiitos kuuluu myös monelle yhteistyökumppanille, joista yhden mainitakseni nostan esiin Verohallinnon joka on eri tavoin tukenut Taloushallintoliittoa tässä alusta asti. Sekä tietysti Tietoa joka on ollut monessa kehitysprojektissa mukana jotta asiat on saatu kehittymään. Upeaa on ollut myös työskennellä Valtiovarainministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten ja muiden ryhmissä työskentelevien henkilöiden kanssa. Alun aktiivisen toiminnan jälkeen olin omien työkuvioitteni vuoksi sivustaseuraajana jonkin aikaa, nyt saan taas ilon olla mukana tässä projektissa juuri sanastotyötä ja koodistoa valmistelevassa ryhmässä. Olen ryhmässä joka tekee työtä jota itse olin aloittamassa, joku voisikin sanoa ”Ympyrä on sulkeutunut” Itse uskon ettei se sulkeudu, vaan jatkaa kehittymistään avoimesti eikä sulje mitään hyvää ideaa ulkopuolelle. Taloushallintoliitto vaikuttaa kaikissa tulorekisteriä valmistelevassa neljässä ryhmässä, jotka oman ryhmäni lisäksi ovat järjestelmiin, käytännön tilanteisiin ja lakimuutoksiin keskittyneet ryhmät.

Katre - iso muutos

Kansallinen tulorekisteri, Katre, on merkittävä muutos Suomessa. Sitä ei vielä kovin moni tiedä miten iso asia se onkaan, eikä se todellista vaikutusta ymmärrä, ellei asiaan ole perehtynyt. Se on hyvin ymmärrettävää, joskus tuntuu, etten varmasti vielä itsekään näe sen kaikkia mahdollisuuksia. Se tulee olemaan niin hyvä että nekin tahot, jotka sitä nyt vielä epäilevät, voivat ilolla todeta olleensa väärässä epäillessään asian hyödyllisyyttä ja merkitystä. Vuonna 2019 rekisteri tulee koskemaan jokaista jolla on palkkatuloja. Kaikki tulomme ilmoitetaan reaaliaikaisena rekisteriin, josta viranomaiset saavat tietoa sillä laajuudella johon heillä on oikeus. Palkanlaskennan ammattilaiset vapautuvat turhista rutiineista vuosi-ilmoitusten ja palkkatodistusten poistuessa. Palkanlaskijoiden turhaa työtä ei ymmärrä jos sen kanssa ei ole tekemisissä. Mutta lyhyesti asian voisi kuvata niin että kerran kuukaudessa lasketaan yhteen kaikki maksetut palkat ja ilmoitetaan yhteissumma verottajalle ja sen jälkeen kerran vuodessa puretaan tuo yhteissumma henkilöittäin ja ilmoitetaan taas verottajalle ja sen lisäksi vielä toisella formaatilla eläkevakuuttajalle ja sitten vielä yhteissummana työttömyysvakuutusrahastolle. Sen lisäksi tehdään vielä lukuisia muita ilmoituksia. Kun voitaisiin ilmoittaa yhteen paikkaan tiedot silloin kun ne on laskettu. Kun sitten joku sairastuu tai lomautetaan, lasketaan pahimmassa tapauksessa pari vuotta taaksepäin hänen palkkansa, ne poimitaan papereista ja lasketaan ikään kuin uudelleen, tiedot kun tarvitaan viikoittain ja palkka on maksettu kuukaudessa tai kahden viikon jaksossa. Nämäkin tiedot olisi voitu ilmoittaa samalla kun palkat lasketaan. Jatkossa Kela voi hoitaa tukien maksun reaaliaikaisesti tulojen perusteella ilman takaisinperintää. Myöhemmin järjestelmää tullaan vielä kehittämään niin että se laskee reaaliaikaisen ennakonpidätyksen, jolloin yhteiskunnalle suuria summia maksava verojen kerran vuodessa tapahtuva palautus ja perintä voidaan lopettaa.

Ei vain digitalisoinnin ilosta

Henkilökohtaisesti en ole koskaan kannattanut digitalisointia vain digitalisoinnin takia, että olisi jotenkin ”makeeta” olla mukana jossain edelläkävijänä, ellei siitä ole oikeaa hyötyä. Uskon digitalisoinnin säästöihin ja hyötyihin, mutta ymmärrän myös että on vielä paljon asioita ja yrittäjiä joille se ei ehkä sovi ainakaan täydellisesti toteutettuna. Kansallinen tulorekisteri taas on asia jonka takana olen täysin, olen ollut alusta asti. Jo ennen kuin täysin tajusin mitä sen kanssa voimme tehdä ja mitä se mahdollistaa. Heti sen alkutaipaleilla tiesin että tästä tulee jotain ennen näkemätöntä Suomessa, mutta nyt tiedän että siitä tulee vaikuttavampi mitä silloin osasin kuvitella. Kun asia etenee, siitä tiedotetaan ja järjestetään koulutusta, osallistukaa ja olkaa aktiivisia, sitä ette varmasti kadu. Tässä on nyt kyseessä se ihan oikea ”digiloikka” – ihan kaikille hyödyksi. 

Katse siis tulevaan, Katre tulee ja työnkuvamme muuttuu, mutta hyvään suuntaan!

Riikka

PHT -koulutus voi hyvin

Olin Suomen Taloushallintoliiton hallituksen jäsen reilut kymmenen vuotta sitten, kun pohdimme, ettei palkanlaskijoille ole riittävästi kunnon koulutusta joka valmentaisi palkkahallintoon tilitoimistossa. Kun sitä ei löytynyt ja tarvetta tuntui olevan, päätti hallitus että Taloushallintoliitto järjestää sitä itse. Kurssi päätettiin rakentaa aivan alusta niin että sen rakenne ja sisältö vastaisi sitä tarvetta mikä tilitoimistoilla oli.

PHT lähti liikkeelle tyhjästä

Valtavan työn silloin tekivät tilitoimistoammattilaiset Jaana Ikkala ja Tarja Lindroth sekä Taloushallintoliiton toimiston talous- ja palkkahallintoasioista vastaava henkilö Päivi Nuolioja. 

Kunnioitan tätä ryhmää ja heidän silloin antamaansa valtavaa panostusta kurssin luomiseksi. Itselläni oli silloin paljon erilaisia luottamustehtäviä, olin innokkaasti mennyt mukaan kaikkiin sellaisiin ryhmiin ja toimintaan joka Taloushallintoliiton piirissä palveli alan kehitystä ja tilitoimistojen henkilökunnan tai asiakkaiden asioiden ja osaamisen parantamista. Olen henkilökohtaisesti aina pitänyt taloushallintoa paljon helpompana kokonaisuutena hallita kuin palkkahallintoa. Muistan edelleen miten ajattelin, että oli upea juttu kun nämä osaavat ammattilaiset ottivat kopin kurssin synnyttämisestä. Itse koin tämän kurssin luomisen ja ylläpitäminen vaativan sellaista ammattitaitoa, ettei itselläni olisi tälle ryhmälle riittävästi annettavaa.

Maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa, niin myös toimintaympäristömme alalla on muuttunut ehkä vielä enemmän. Kun PHT (palkkahallinto tilitoimistossa) -kurssi alkoi, ajatuksena oli että kahdessa tai kolmessa vuodessa olemme kouluttaneet kaikki tilitoimistojen tämän tyyppistä koulutusta tarvitsevat palkanlaskijat. Kolmannen vuoden aikana alkoi alustavasti näkyä viitteitä siitä että kysyntää voisi olla jatkossakin. Mietimme kurssin järjestämistä vielä ehkä vuoden tauon jälkeen, ehkä joka toinen vuosi, koska kysyntää tuntui jonkin verran vielä olevan. Tässä kohdin yritykset kasvattivat palkkahallinnon ulkoistuksia ja tilitoimistot muutenkin heräsivät palkkahallinnon ammattilaistensa koulutuksen tärkeyteen. Varmasti myös päättyneiden kurssien osallistujien positiiviset kommentit lisäsivät kiinnostusta kurssia kohtaan.

Ei koskaan mukaan…

Vanha sanonta ”Älä koskaan sano ei koskaan” tuli itselleni tutuksi tämän kurssin kohdalla. Olin ajatellut etten koskaan tule olemaan mukana tämän kurssin järjestelyissä. Pidin kurssia aivan liian tärkeänä ja omaa osaamistani palkkahallinnosta aivan liian suppeana, voidakseni olla tässä avuksi. Toisin kuitenkin kävi. Kurssi on vuoden mittainen ja se muodostuu sekä etätehtävistä, oppimispäiväkirjoista, lähiopintopäivistä, lopussa tehtävästä projektityöstä (ensin puhuimme Case -tehtävästä) sekä tentistä. Ensimmäiseen kurssiin omasta toimistostamme osallistui palkanlaskija ja sain konkreettisesti huomata miten tämä kurssi todella työllisti ihmistä etätehtävillä ja kurssin lopuksi tehtävällä case – tehtävällä. Kun sitten toinen vuosikurssi oli menossa, erinäisten sattumuksien kautta tieni vei juuri tämän projektityön tarkastajaksi ja palautteen antajaksi. Seuraavan vuoden tehtävä sitten olikin jo minun käsialaani. On mielenkiintoinen ja opettava tilanne kun huomaa ajatelleensa asian väärin jonka seurauksena on sitten tehnyt tehtävän väärin ja kun virhettä kasvattaa kopioinnin ja toisesta versiosta toiseen siirretyn Excel taulukon särkyneet kaavat ja edessäsi on reilut 40 asiansa osaavaa palkanlaskijaa, jotka odottavat oikeaa vastausta. Olen tottunut selviämään tilanteista ja selvisin toki siitäkin. Mutta oikea palkkahallinnon ammattilainen olisi selvinnyt paljon paremmin :) Tämä ei minun maailmaani "kaatanut" mutta se ei ole hyvä asia opiskelijoille eikä kurssia järjestävälle taholle. Tämän kurssin opiskelijat kun oikeasti ansaitsevat parasta.

Totuus kun on että oma osaamiseni on muussa kuin juuri siinä palkanlaskennan tiukassa substanssissa. Tiedän paljon menetelmistä ja niiden tehostamisesta järkevästi. Yksi tärkeä ajatukseni on erilaiset riskit ja niiden välttäminen tilitoimistossa, asiakaspalvelun ja – sitoutumisen jatkuva parantaminen, tilitoimiston palvelujen myyminen asiakkaalle niin että molemmat hyötyvät. Tilitoimistossa tulee huomata mikä on se mitä asiakas tarvitsee, sellaista tulee hänelle tarjota mutta hänelle ei tule ”tuputtaa” sellaista jota hän ei tarvitse, vaikka se monelle muulle olisikin tarpeellista. Tätä osaamista olen nyt tuonut PHT – työhön ja palkkahallinnon ajatusmaailmaan Taloushallintoliitossa. Myös Projektityö, on muutettu vastaamaan sitä mitä nämä opiskelijat eniten tarvitsevat. Varmuutta vastaamiseen asiakkaan kysymyksiin, kuitenkin niin että huolehditaan vastuista eikä tilitoimistolle tule ikäviä yllätyksiä vastauksista. Palkkoja opiskelijat osaavat laskea loistavasti ja siihen he ovat saaneet lisää tietoa ja vahvistusta vuoden kestäneeltä kurssilta joten keskitymme projektityössä asiakaspalveluun ja yhteistyöhön asiakkaan kanssa, unohtamatta riskien tunnistamista ja välttämistä. Vuosi vuodelta opiskelijoiden tämä tiedot ja taidot paranevat, onkin ilo lukea aina vain paremmaksi käyviä vastauksia.

Oma osuuteni PHT10:n lopuksi

Myös PHT10 päättyi juhlallisesti kuten aina

PHT 10, eli kymmenes vuosikurssi sai kurssinsa valmiiksi elokuussa. Pidimme perinteisen Projektityön purkuluennon, jossa kerroin omat vastausehdotukseni ja avasin ajatuksia myös näihin kysymyksiin liittyvistä asioista tilitoimiston arjessa. Kuulimme myös Heikki Peltolan innostavan luennon, jota on aina ilo kuulla, vaikka olisi jo aikaisemmin kuullutkin :)

Seuraavana päivänä oli opiskelijoilla vielä tentti. Tentin jälkeen jaettiin todistukset, kukkia ja pieni lahja, otettiin yhteiskuva ja nautittiin Eteran loistavasta tarjoilusta. On mahtavaa olla mukana tässä, katsoa innokkaita opiskelijoita, lukea heidän vastauksiaan Projektityöhön ja tentin vastauksiin. Seuraavaksi itselläni onkin työn alla Työaikalain vastausten tarkastaminen, johon minulla onneksi on mallivastaus jonka on kirjoitanut tehtävät laatinut asiantuntija, Aluehallintoviraston tarkastaja Jukka Kurki. 

Minulla on hyvä usko tämän tentin onnistumiseen kaikkien osalta, kun tarkastin projektityön vastaukset, ne olivat koko minun tekemäni tehtävien parhaat.

PHT10 kurssilaisten kahden viimeisen kurssipäivän ohjelma...

Todistusten jakamisen jälkeen otettiin ryhmäkuva kurssilaisista,
kuvausta seuraa Taloushallintoliiton pj Vuokko Mäkinen
joka piti puheen ennen todistusten jakamista



Etera huolehti maukkaasta ja kauniista tarjoilusta:

 

 Alalla menneitä muutoksia – uusia haasteita

Kun jo aikaisemmin totesin, alalla on tapahtunut paljon. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli se että kun koulutimme noin 50 ihmistä vuodessa tässä vaativassa koulutuksessa, ajatuksena realistisesti oli se että kolmessa vuodessa kaikki innokkaimmat palkanlaskijat tilitoimistoissa olisi koulutettu. Ajatuksena se että tämän kolmen vuoden kuluttua voisimme parin vuoden välein saada sen verran opiskelijoita että kurssi kannattaa järjestää. Mutta sen kolmen vuoden aikana yritysten palkkahallinnon ulkoistaminen eteni niin huimaa vauhtia että palkanlaskijoiden määrä tilitoimistoissa lisääntyi. Ja heidän työtehtävänsä monipuolistuivat niin että juuri tätä PHT – koulutusta tarvittiin laajalti. Koko ala ammattimaistui. Tämä on alan ja sillä toimivien ihmisten kannalta aivan loistava asia.

Koska koulutuksen kehittäneet ihmiset olivat tämän alan rautaisia ammattialisia, he loivat pohjan ja rungon, joka on osoittautunut niin hyväksi, että koulutukselle on jatkuva kysyntä. Kun pohjatyö on tehty kunnolla ja jatkuvasti huolehditaan ammattitaitoisista kouluttajista, kurssi myös säilyy hyvänä ja opiskelijoilla on aidosti hyötyä siitä ajasta jonka he käyttävät opiskeluun. Siinä on ilo olla mukana.

Lisää muutoksia tulossa

Tulevaisuus tuo vielä suurempia muutoksia palkkahallintoon mitä tähän asti on nähty. Koko Suomea koskeva ansiorekisteri mukanaan tuomien muutosten kanssa tulee mullistamaan käytänteitä ja tapoja tehdä. Muutos tulee olemaan suuri juuri näiden käytännön tapojen muuttumisen vuoksi, mutta se tulee myös selkeyttämään asioita paljon ja jättämään turhia selvittelytöitä historiaan. Aluksi varmasti työmäärä tilitoimistoissa hetkellisesti kasvaa, mutta se on vain ohimenevä vaihe. Helpotusta tulee jo melko pian kun vuosi-ilmoitusten iso ja kiireellinen urakka jää taakse. Tässä toki piilee pieni ajatuksen aihe tilitoimiston johdolle, työn painopiste siirtyy tammikuulta joka kuukaudelle, se helpottaa kiireitä ja ylitöiden teettämistä vuoden alussa. Mutta samalla se luo tarpeen miettiä tilitoimiston hinnoittelua uudelleen. Samanaikaisesti kun pois jää vuosi-ilmoitusten laadinnan laskutus, pitää miettiä kuukauden palkanlaskennan veloitus uudelleen, sinne kun siirtyy osittain työtä joka ennen on tehty tammikuussa. Osa työstä poistuu kokonaan. Tilitoimiston johdon on mietittävä paitsi laskutuksen perusteet uudelleen, myös se, lähdetäänkö vapautuvalla ajalle saamaan uusia asiakkaita vai keskitytäänkö tarjoamaan syvällisempää, monipuolisempaa ja oma-aloitteisempaa neuvontaa nykyisille asiakkaille. Kysyntää ammattitaitoisille palkanlaskijoille riittää.

PHT11 alkoi innostuneesti

Kurssi todella tehtiin vain kahdeksi, kolmeksi vuodeksi, mutta maailma muuttui ja nyt aloitimme syyskuun alussa PHT11 – kurssin. Kurssille otettiin vajaa viisikymmentä opiskelijaa, kaikki hakijat eivät päässeet tälläkään kertaa mukaan, koska sekä tilat että muut järjestelyt rajoittavat opiskelijoiden määrää. Ensimmäinen kurssipäivä oli johdantoa opiskeluun ja aiheeseen. Sinikka Hiidenmaa piti ansiokkaan luennon, jota oli ilo kuunnella, vaikka olen jo sen muutaman kerran kuullutkin. :) Opiskelijat osallistuivat innokkaasti ja esittivät omia hyviä kommenttejaan.

Palkkahallinto on vaativa ala, tilitoimistossa sen vaativuus vain korostuu. Tulevaisuus todella tuo lisäksi merkittäviä muutoksia tämän alan käytännön työhön. Olikin taas kerran upea nähdä miten opiskelijat olivat innostuneita oppimaan uutta ja tutustumaan toisiinsa. Ilolla huomioin myös että edellisiin kursseihin verrattuna, useampi mieskin oli tullut mukaan. Ensi tuntumalta tämä porukka vaikutti innokkaalta ja oppimishaluiselta – meille tullee siis upea vuosi mielenkiintoisisten palkkahallinnon kuvioiden parissa. Odotan innolla. Olen etuoikeutettu kun saan olla tässä mukana.

Kiitos Taloushallintoliitolle!


Koulutusterveisin

Riikka

Palkkahallinto on kunnioitettava uravalinta

Työaikoihin, palkkoihin ja verotukseen liittyvät asiat ovat esillä nyt vaalien ansiosta kovastikin aktiivisesti. Jokaisella on joku mielipide. Valitettavasti suurimmalla äänellä puhuvat ne, joilla ei ole asioista kunnon käsitystä, eikä käytännön kokemusta kenenkään palkkaamisesta tai työllistämisestä.

Istuin PHT lähiopintopäivillä ja luennoitsija Antti Kondelin puhui luentonsa yhteydessä siitä miten raskas järjestelmä on se että jokaisessa työehtosopimuksessa on joka asia sovittu erikseen, ja aina eri tavalla. Antilla on vankka kokemus työsuhteisiin liittyvistä asioista. Häntä kannattaa kuunnella.

Mietin miten oikeassa hän onkaan. Voisiko olla niin että vain sellaiset asiat jotka ehdottomasti ovat erilaisia aloittain, sovittaisiin erikseen. Työaika ja palkka ovat sellaisia, ehkä jotain muuta. Jokainen joka laskee palkkoja tietää miten paljon se helpottaisikaan jokapäiväistä palkkahallinnon työtä. Kuinka paljon paremmin voisimme neuvoa asiakkaita kun ei aina olisi tarve sanoa että pitää tarkistaa mitä teidän alan TES sanoo asiasta, vaan voisi opetella sen yhden sopimuksen ja poikkeuksia lukuun ottamatta tietäisi aina mitä sopimuksessa sanotaan. Miten paljon helpompaa asiaa olisi uusille palkanlaskijoille opettaa!

Palkkahallinto tulee muuttumaan lähivuosina paljon. 
Kansallinen tulorekisteri tulee mullistamaan paitsi palkanlaskennan käytännöt myös tilitoimiston hinnoittelun tälle palvelulle. Pois tulevat jäämään vuosi-ilmoitukset, palkkatodistukset yms. työt. Mutta työ siirtyy ainakin alkuvaiheessa siihen hetkeen kun palkkoja lasketaan. Tietoja tulee antaa järjestelmälle tarkemmin, ehkä jopa päiväkohtaisesti. Myös työntekijöiden tietoja on pidettävä lähes reaaliaikaisesti ajan tasalla, koska tieto menee joka palkanmaksukerralla vuosi-ilmoitustasoisena eteenpäin. Laskutuksen painopisteen siirtyminen kuukausittain tehtävään laskutukseen on jokaisen muistettava. Työn laatu muuttuu, asioiden on oltava kerralla laajemmin tarkasteltunakin juuri niin kuin niiden pitääkin olla. Palkkahallinto muuttuu ja sen mukana on muututtava myös alan ammattilaisten.

Asiantuntijuuden merkitys kasvaa niin talous- kuin palkkahallinnossakin. Kun ajan kanssa rutiinit automatisoituvat ja aikaa jää enemmän, ei ole tarkoituksenmukaista hankkia uusia asiakkaita täyttämään ainakaan kokonaan sitä aikaa mitä rutiineilta säästyy. On järkevää panostaa yhtä enemmän siihen että asiakas saa tarvitsemaansa ohjausta. Että hän saisi neuvoja kysyessään ja jo ennen kuin osaa edes kysyä (jos kysymys on sellainen että siihen voimme vastata). Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon kanssa tekemisissä olevat henkilöt joutuvat taloushallinnon asiantuntijoita useammin kuitenkin valitettavasti tilanteeseen jossa oikeaa vastausta ei ole.

PHT kurssin lähipäivillä joudumme usein toteamaan tilanteen sellaiseksi, etteivät edes ihmiset, jotka käsittelevät määrättyä asiakokonaisuutta työkseen, pysty kuitenkaan antamaan vastausta siihen mikä on oikein. Monet asioista ovat tulkinnanvaraisia ja oikean vastauksen saa vain jos joku taho on vastaavan tapauksen vienyt ratkaistavaksi. Usein näitä asioita ei kuitenkaan nähdä oikeudessa vaan ne sovitaan keskenään, jolloin ”julkista tietokantaa” oikeista tavoista toimia ei saada. Miten paljon helpottaisikaan jos edes suurin osa asioista olisi sovittu kaikkia koskien samalla tavalla. Siihen emme todennäköisesti koskaan kuitenkaan pääse, koska jokainen haluaa pitää kiinni omista ”saavuttamistaan asioista”

Nyt kun ollaan parhaillaan rakentamassa tulorekisteriä, senkin määrittely olisi paljon helpompaa, kun monet määritykset olisivat yhtenäiset. Nyt on tehty ja tehdään edelleen kova työ siinä kun sekä eri lakien että TES määräysten sanastoja yhtenäistetään. Se työ on työläs ja aikaa vievä, mutta välttämätön. Vain yhtenäisellä sanastolla voidaan tulorekisteri toteuttaa. Kiitos niille kaikille jotka ovat mukana sanastotyössä, sanastojen yhtenäistämiseksi.

Itse en koe itseäni palkkahallinnon asiantuntijaksi, osaan kyllä laskea palkkoja, mutta jos menemme vähän normaalista poikkeaviin asioihin, joudun kääntymään joko Googleen tai asioita paremmin osaavan henkilön puoleen :) Olenkin aina sanonut olevani ehkä palkanlaskija, mutta tiedän rajani ja osaan kääntyä ammattilaisten puoleen aina tarvittaessa. 

Kunnioitan suuresti niitä ihmisiä jotka laskevat palkkoja päätyökseen ja osaavat neuvoa asiakasta vaikeissakin tilanteissa. Henkilöitä jotka heti kun kuulevat mikä on jokin tilanne, osaavat sanoa miten siinä pitää menetellä tai mitkä kaikki asiat on siinä tilanteessa otettava huomioon. He ovat aivan mahtavia ihmisiä! Toivon että kun tulorekisteri tulee käyttöön ja palkkahallinnon työ nousee ehkä vähän enemmän julkisuuteen, jokainen ymmärtäisi miten tärkeää, vaikeaakin työtä he tekevät. Työtä joka välillä todella stressaa, mutta he silti jaksavat ja tykkäävät työstään!

Palkkahallinnon ammattilaiset ihan pienissäkin yrityksissä tai tilitoimistoissa joissa on vain pieniä asiakkaita, ovat sen tilanteen edessä että pitäisi osata ainakin pääpiirteittäin: 

työaikalaki, vuosilomalaki, työsopimuslaki, ennakkoperintälaki, sairasvakuutuslaki, henkilötietolaki, yhdenvertaisuuslaki, eläkevakuutusasiat sekä muut henkilövakuutukset, työttömyysvakuutuslaki, tilaajavastuulaki, monet eri työehtosopimukset (tilitoimistoissa), yt-laki (vähänkin isommissa yrityksissä), mahdolliset kansainväliset tilanteet ja varmasti jotain muutakin jota nyt en muistanut…

Sen lisäksi pitää seurata monenlaisia asioita jotta voi neuvoa asiakasta.

Voimmeko siis muuta kuin kunnioittaa palkkahallinnon ammattilaisia? 

He ovat sen arvoisia :)

Kurssiterveisin

Riikka


ps. seuraava PHT -kurssi alkaa 3.9.2015
      haku päättyy 14.8.2015

Tili- ja veropäivät päivä II

Tili- ja veropäivien toinen päivä lähti liikkeelle hyvällä meiningillä:

Vuokko Mäkinen, Taloushallintoliiton puheenjohtaja

Vuokko toi Taloushallintoliiton terveiset ja kertoi palveluväylästä, tulorekisteristä, Taru -hankkeesta ja TALTIOsta. Luennossa välittyi upeasti Vuokon uskomaton ymmärrys ja into näihin asioihin ja kiinnostus alamme kehittämiseen. Häntä kuunnellessa uskoo itsekin että näistä asioista vihdoin voisi tulla totta

Janne Fredman, tuotepäälikkö ValueFrame Oy

Taloushallinnon tietojärjestelmien hyödyntäminen – parhaat käytännöt kirjanpitäjille

Luento korosti Audit trail periaatteen tärkeyttä, dokumentontia ja arkistoinnin oikeellisuutta ja ennen kaikkea sen pysyvyyttä myös silloin kun eteen tulee konkurssi. Luennon sisältö oli hyvää kuultavaa, näitä asioita pitää ajatella, aikaisemmin täysin paperisessa maailmassa nämä olivat itsestäänselvyyksiä joita ei paljon tarvinut edes ajatella. Digitalisoituminen tuo uudet haasteet tässä asiassa. Ne eivät ole vaikeita hoitaa, kunhan tulee ajatelleeksi. Tervetullut luento juuri tässä ajassa.

Sirpa Koponen, Tilipalvelu Sirpa Koponen Oy

Sähköinen kirjanpitoaineisto ja muuttuvat vaatimukset kirjanpitäjän näkökulmasta. Tämä luento täydensi loistavasti edellisen luennon aikana syntyneitä ajatuksia ja synnytti myös uusia mietteitä. Sirpa puhui asiasta, joka on hänelle selvää ja sen huomasi sujuvasta ja kansantajuisesta luennosta

Jarmo Leppiniemi piti valintaraadin puheenjohtajana itseoikeutetusti juhlapuheen raadin kolmatta kertaa valitsemalle Vuoden kirjanpitäjälle. Tämä on hieno valinta, on upeaa kuulla perusteluita, joilla asiakkaat ja työkaverit ovat ehdottaneet alamme ammattilaisia tähän kisaan. Kun valinnan julkaisun ja palkitsemisen jälkeen kuulemme Juha Mieskosen oodin Vuoden kirjanpitäjälle, se on juhlallinen hetki joka saa lähes liikuttumaan ja tuntemaan suurta ammattiylpeyttä kaikkien alallamme työskentelevien todellisten ammattilaisten puolesta.

Kuulemamme oodin sanat:

Vuoden kirjanpitäjä

Kun sun pääsi luvut tuottaa, voi niihin aina luottaa

olet johtoryhmän hyvä ystävä , vuoden kirjanpitäjä 

Kun aineistoa keräät sieltä, täältä ja tuolta, teet kaiken tarkasti ja huolella

Se ei sua hämää saati aiheuta huolta, onks debet ikkunan vai oven puolella

sulla tase täsmää aina eikä kassa koskaan heitä tai jos heittää löydät virheet vaivatta

ja kun erääntyvät lainat, tiedät kyllä keitä on syytä informoida ajoissa

 Jos menee hartiani lysyyn, voin sulta neuvoo kysyy,

olet kollegojen hyvä ystävä, vuoden kirjanpitäjä

 Ei sulle tosite oo mörkö, se on oiva raaka-aine, josta jalostetaan laatutuotetta

ja vaikka olet usein alla kovan paineen, ei hymy katoa sun huulilta

Sulla on pitkäjänteisyyttä, kun tasekirjan kasaat, on tiedot oikeat ja riittävät

ja kärsivällisyyttä, kun kaikki tilit tasaat, sua tilintarkastajat kiittävät

 Kun verolomakkeita täytät, niissä oikeet tiedot näytät ja Voutikin saa oman osansa

oot jopa verottajan ystävä, vuoden kirjanpitäjä

tää on kiva homma mulle, kun saan laulaa oodin sulle, sä olet Vuoden kirjanpitäjä

Säv. ja san. Juha Mieskonen

Onnea vielä kerran Minna Seppäselle Ouluun!

Anti Apunen, tuotteistaja, Ediste Oy

Uuden ajan asiakkaan vaatimuslista tilitoimistolle. Luento herätti varmasti monelle uusia ajatuksia ja vahvisti jo aikaisemmin syntyneitä. Itselleni heräsi ajatus: kumpa kaikki asiakkaat ajattelisivat tilitoimistoista kuten Antti J

Markku Ojala, veroasiantuntija, Taloushallintoliitto

Arvonlisäverotuksessa ajankohtaista luento on sitä mitä moni kirjanpitäjä kaipaa koulutukselta, alv kiemuroiden kertaamista. Tällä kertaa käsittelyssä oli ehkä hieman uusiakin asioita. Markun luennointia on mukava kuunnella.

Loppusanat kuulimme perinteisesti Taloushallintoliiton toimitusjohtajan Juha Ahvenniemen sanomana. Juhan rauhallista yhteenvetoa kahden päivän aiheista ja tapahtumista on hyvä kuulla, tästä eteenpäin ja ensi vuonna nähdään taas!

Loppuun vielä yleiskuva taukojen aikana näytteilleasettajien osastoihin tutusvista ihmisistä. Nämä esittelyosastot ovat tärkeä osa päivien tarjontaa, unohtamatta keskusteluja kollegoiden kanssa.

Palkkahallinnon perinteitä ja uusia tuulia

Maanantaina sain taas osallistua kerran vuodessa järjestettävään TAL Palkkahallinnon ajankohtaispäivään joka ei koskaan petä. Joka kerta kotiin viemisinä on hengen vahvistusta siitä että tämän osasin ja olen oikealla alalla mutta samalla myös uusia ajatuksia ja tulevia muutoksia, jotka pitävät mielen virkeänä.

Verohallinto

Verohallinnon Tomi Peltomäki puhui ansiokkaasti osittain juuri niistä tutuista joka vuodenvaihteessa muuttuvista tärkeistä prosenteista ja hienosäädöistä. Ensi vuonna muuttuu asuntoedun laskenta vähän isommin kun verotusarvo lasketaankin puhtaasti paikkakunnan ja neliöiden mukaan peruskorjauksista välittämättä. Tämäkin oli hyvä kuulla selkeästi selvitettynä ja huumorilla höystettynä, nyt sen muistaa varmasti eikä ihmettele uutta verotusarvotaulukkoa asiakastiedotetta laadittaessa.

Tomi käsitteli myös ikuisuuskysymystä palkkaa vai työkorvausta. Esitys oli hyvä vaikka asiasta olenkin monissa kohdin puhtaasti eri mieltä. Mutta Veron kanta perustuu lakiin, se ei ole Tomin keksintö :)

Kela

Kelan luennoitsijat Ville Kokkonen ja Päivi Hyvärinen avasivat paitsi vähän harvinaisempaa osakuntoutusrahakysymystä ja Kelan asiointipalvelun muutoksia myös tulevia tuulia sähköisen lääkärintodistuksen osalta. Tätä sähköistä todistusta pilotoidaan jo osassa Suomea, mikä oli ainakin itselleni positiivinen yllätys. Tähän liittyen Kelan Oma kanta – palvelu on ehdottomasti tutustumisen arvoinen ihan jokaiselle. Sieltä löytyvät niin reseptit, lääkärissä käynnit kuin sairaustodistukset, rokotukset ja muut terveystiedot. Sähköiset palvelut ovat tervetulleita turhaa paperityötä helpottamaan. Sähköiset lääkärintodistukset helpottavat työtä jo nyt heti kun ne saadaan koko maahan, mutta myöhemmin muiden järjestelmien kehityttyä vielä enemmän. Kelan luennoitsijat olivat molemmat selkeäsanaisia ihmisiä joita oli ilo kuunnella, heiltä voi kysyä mitä aiheesta mieleen juolahti ja saimme vastaukset selkeästi. Yhtenä tärkeänä monelta pimennossa olevana asiana on sairasloman alkaminen ja Kelan korvaus. Jos työntekijä on työnantajan luvalla ilman mitään todistusta tai sairaanhoitajan todistuksella ensin pois kolme päivää ja tästä jatkona lääkärin todistuksella pidemmän ajan, alkaa omavastuun laskenta poissaolon alusta, ei lääkärintodistuksen päivämäärästä.

Kansallinen tulorekisteri ja sanastotyö

Suomen Taloushallintoliitto TAL oli vahvasti luomassa Suomeen yhtenäistä raportointikoodistoa kirjanpitoon raportoinnin helpottamiseksi ja sähköistämiseksi. Sen työn innoittamana ymmärrettiin että palkkahallinnon puolella yhtenäistämistyö olisi vielä tärkeämpää. Lähdettiinkin yhdessä Raportointikoodistotyöstä tuttujen yhteistyötahojen kanssa kartoittamaan vastaanottajatahojen tiedonsaantitarpeita. Sain itse olla mukana tässä työssä kun kävimme kertomassa tätä ilosanomaa, joka silloin tuntui olevan vielä vain unelmaa jota kohden optimistisesti pyrimme. Kartoitustyössä jokainen palkkahallinnon tietoja vastaanottava taho teki myös omalta osaltaan ison työn kun he merkitsivät tauluun mitä tietoa he tarvitsevat ja millä tasolla. Kiitos siitä kuuluu heille kaikille. Sen jälkeen työ on pitkälti edennyt monitahoisesti monessa eri työryhmässä joista jokainen on tehnyt tärkeää työtä ja joista jokaisen työ on tukenut yhteistä päämäärää. Nyt ollaan niin pitkällä että Palkkakoodisto pohjanaan Suomeen syntyy Kansallinen tulorekisteri jonka varsinainen käyttö alkaa 1.1.2019. Tämä on todella tervetullut palkkahallinnon turhia rutiineja poistamaan. Kuka kaipaisi tammikuun vuosi-ilmoitusrumbaa jos voi saman ajan käyttää niihin töihin joissa voi käyttää asiakkaan hyväksi sitä laajaa ammattitaitoa jota meidän tilitoimistojemme palkkahallinnon asiantuntijoillamme on.

Omana työnään, mutta kiinteästi tähän liittyen, tai sanotaanko vahvasti tätä tukien, toimii ns. sanastotyöryhmä. Sen tehtävä on määritellä palkkahallinnon sanasto niin että yksi ja sama sana tarkoittaa joka yhteydessä samaa asiaa. Loistavasti tätä tarvetta kuvaa Vuokon käyttämä esimerkki sanasta ”työmatka” Nythän työmatka on se kun ihminen menee aamulla kotoa töihin. Mutta työmatka on myös se kun hän lähtee työpaikaltaan käymään asiakkaalla. Miten voimme yhtenäistää käytänteitä ja korvauksia jos sama sana tarkoittaa kahta näin erilaista asiaa? Emme voikaan. Siksi tulevaisuudessa meillä on edelleen työmatka kun kotoa mennään töihin, mutta työntekemismatka kun työpäivän aikana käydään jossakin. Näitä työryhmän ansiokkaan työn tuloksia saamme kuulla varmasti lisää eri tilanteissa ja uskon tämän työn lopputuloksen palvelevan ihan jokaista palkkahallinnon parissa työskentelevää. Suvi Rantala ja Vuokko Mäkinen edustavat Taloushallintoliittoa vankalla ammattitaidolla ja innovatiivisin ajatuksin. Heidät molemmat tuntien voin vain todeta että siinä ovat ihmiset paikallaan juuri tähän työhön.

Vuokko Mäkinen kertoi selkeästi ja tulevaisuuden uskoa luoden meille kurssilaisille näistä meneillään olevista projekteista ja niiden aikatauluista. Vihdoinkin valoa on sen tunnelin päässä: Tulevaisuuden palkkahallinto voi keskittyä oikeasti olennaiseen ja turha rutiinien pyörittely jää pois. Tämä yhdessä täysin sähköisen ilmoittamisen kanssa tulee johtamaan myös siihen että ns. harrastelijoina palkkahallintoa hoitavat henkilöt ja tahot tulevat karsiutumaan pois näistä tehtävistä mikä on hyväksi palkansaajille ja koko alalle ja sen kehittymiselle. Palkkahallinto kun aikuisten oikeasti on ammattilaisten työtä.

Palkat palveluna

Luentonsa lopuksi Vuokko aiheellisesti muistutti siitä, miten meidän, jotka palveluja hinnoittelemme, tulee muistaa että hinnoittelemme asiantuntijapalvelua. Koko laaja ammattilaisen tietotaito ei voi, eikä missään tapauksessa saa, olla asiakkaan saatavissa rutiinityön hinnalla. Koko palkkahallinnon palvelu tulee muutamassa vuodessa muuttumaan entistä enemmän ammattilaisen työksi ja se on otettava hinnoittelussa huomion nyt viimeistään jos se on vielä jäänyt huomiotta. Tulevaisuudessa painopiste on siinä mitä me osaamme joten palvelut on hinnoiteltava niin että ammattilaistemme taitoja on mahdollista ylläpitää jatkuvalla kouluttautumisella ja niin että samalla ylläpidämme heidän ammattiylpeyttään kun emme myy näiden huikeiden ihmisten taitoa ja tietoa alennusmyynnissä. Palkkahallinnon ammattilaisen työ on vaativaa ja eikä sitä koskaan voi arvostaa liikaa. Uskon että viimeistään vuonna 2019 se saa ansaitsemansa arvostuksen mikä tekee minut iloiseksi niiden lukemattomien palkkahallinnon ammattilaisten puolesta jotka tunnen ja myös niiden joita en tunne. He tekevät arvokasta työtä, oikein ja ajallaan. Arvostakaamme heitä ja hinnoitelkaamme heidän työpanoksensa sille kuuluvalla arvolla.