Verotuksen perusongelma
Verotus on mielenkiintoinen alue. Siitä melkein jokaisella
on joku mielipide, joillakin se perustuu tietoon, toisilla tunteeseen. Alan
ammattilaisena joskus tulee mieleen miten hyvin / huonosti asiaan ovat
perehtyneet ne jotka verolakeja säätävät. Kuinka hyvin he ymmärtävät kysynnän
ja tarjonnan lait? Kuinka hyvin heillä on käsitys siitä miten talous oikeasti
toimii ja missä yritysten arjessa milloinkin mennään. Ikävä kyllä on sanottava,
että viime vuosina on tuntunut, ettei tietoa ole.
Ongelma luullakseni on osittain siinä että verolaeista kuten
muistakin laeista päättävät ihmiset jotka toimivat politiikassa, heillä on
paineita menestyä seuraavissa vaaleissa, jolloin tarvittavat ikävät päätökset
jäävät tekemättä ja vastaavasti tehdään päätöksiä joita ”suuri yleisö” haluaa.
Monen ihmisen yhtenä valitettavana ominaisuutena on kateus. Kateus on kamala
sairaus, varsinkin kun ei perustu faktaan vaan siihen mitä kuvitellaan toisella
olevan.
Edustuskulujen olemus verotuksessa
Suomessa on tällä hetkellä yksi verotuksen kannalta
ihanteellinen yritysten verotuksessa vaikuttava kuluerä. Edustuskulut. Palvelun
tai tuotteen myyjä maksaa myynnistään 24%:n arvonlisäveron, ostaja yritys ei
saa vähentää mitään, jolloin valtio verotuloina saa koko tuotteen tai palvelun
arvonlisävero-osuuden. Tuloveroa myyjä yritys maksaa koko summasta, ostaja
vähentää vain puolet. Onko siis parempaa erää valtion kannalta verojen
keräämiseen? Kuitenkin nyt edustuskulujen vähennysoikeutta ollaan nyt
poistamassa. Olen lukenut aiheesta ihmisten kirjoituksia, halutaan pois oikeus
vähentää kuluja jotka monen mielestä ovat vain juhlintaa. Osa edustuskuluista
toki on juhlintaa, mutta se on paljon muutakin. Ja miten se vaikuttaa näitä
tuotteita ja palveluja myyviin yrityksiin? Miettiikö kukaan näitä kuluja pois
haluava sitä miten se vaikuttaa työllisyyteen. Pohjoisen yritykset ovat
kauhuissaan, mutta mitäpä siitä jos sieltä työpaikkoja poistuu, siellähän niitä
riittää. Vai miten se menikään, siellähän niitä työpaikkoja taitaakin olla
nytkin vähän. On hyvin todennäköistä ettei näitä kuluja synny yrityksille kuten
ennen. Se on monelle yrittäjälle periaatekysymys. Näin valtio jää tappiolle,
kun myynnin tuomia tuloveroja ja arvonlisäveroja jää tulouttamatta valtion
kassaan ja vaihtokauppana kuluja jää vähentämättä vain puolet. Lisäksi aikaan saadaan
tilanne jossa kirjanpitäjän pitäisi saada paljon nykyisiä säännöksiä tarkemmat
määritykset ja rajanvedot siitä mikä on edustusta, mikä muuta suhdetoimintaa
tai neuvottelukulua, koska niiden erolla on nyt isompi merkitys. Tämä tuottaa
taas lisää turhaa työtä tilitoimistoissa ja yritysten talousosastoissa. Kun
niillä olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä, kuten esimerkiksi miettiä yhdessä
yrittäjän kanssa sitä miten heikosta taloudellisesta tilanteesta selvittäisiin
ilman isompia menetyksiä.
Tuloverotuksen ihmeellisyyksiä
Osakeyhtiöiden tuloveroprosenttia on laskettu ja ollaan
laskemassa edelleen. Ajatuksena on esitetty että näin yritykset voivat palkata
uusia työntekijöitä ja syntyy uusia työpaikkoja. Ei yritys palkkaa uusia
työntekijöitä vain siksi että veroja tulee maksettavaksi vähemmän. Sillä pitää
olla työtä jota tekemään se palkkaa uutta työvoimaa. Ja sitä työtä juuri nyt ei
ole. Mitä merkitystä on sillä että veroprosentti laskee, jos yritys tuottaa
tappiota tai hyvin vähän voittoa. Jos tulos on negatiivinen, tai lähellä sitä, on
aivan sama, mikä veroprosentti on. Kukaan ei kysynyt olisiko tämä ollut se
yrittäjien eniten toivoma verotuksen helpotus. Työvoimakustannusten ja sen
byrokratian helpottamisella hyöty olisi ollut paljon isompi.
Osingot – ikuinen kateuden kohde
Yrittäjien osingot ovat herättäneet kauan kateutta, koska
asiaa ei ole ymmärretty. Poliitikkojen suustakin on kuultu usein sana ”veroton
osinko”. Totuushan on, ettei sellaista ole ollut vuosiin. Jokaisesta
osinkoeurosta yritys on jo maksanut veron. Moni on kauhistellut 90.000,
myöhemmin 60.000 pudotettua summa jonka yrittäjä voi nostaa ilman veronmaksua.
Jokainen joka tuntee asian tietää että tämä kyseinen summa muodostuu tällä
hetkellä 9%:sta omasta pääomasta, eli määrästä josta jo verot on maksettu.
Jokainen laskutaitoinen osaa laskea miten iso summa on se mistä 9% on 60.000.
Aivan jokaisen yrittäjän tavoitettavissa nämä runsaat osingot eivät siis ole.
Pienyrittäjän osingoissa puhutaan usein maksimissaan parista tuhannesta eurosta,
isolla osalla ei osinkoa voi nostaa euroakaan. Palkkaa moni yrittäjä nostaa
vähemmän kuin työntekijänsä, panttaa kaiken omaisuutensa yrityksensä lainojen
vakuudeksi ja saa sitten pari tuhatta josta ei enää uudelleen joudu maksamaan
veroa. Sitä tuskin kannattaa kadehtia. Mutta koska asia kuitenkin aiheuttaa
suunnatonta kateutta, siihen nyt puututaan. Kun asiaa pohtii ryhmä ihmisiä monesta
eri poliittisesta puolueesta ollaan saamassa aikaan sen sellainen sekasotku,
ettei paremmasta väliä. Tulevassa osinkoverotuksessa kummittelevat prosentit
8%, 25%, 75 %, 15 % ja 85%, yhdellä lasketaan verotettavaa tuloa siitä
tuloksesta mihin toisella on päästy. Joissakin osingoissa kaikki nämä prosentit
ovat käytössä. Tuloja verotetaan ansiotulona progressiivisesti ja osaa 30%:lla
pääomatulona. Aikaan on saatu sellainen sekasotku että on tosi työlästä laskea
mahdollisen osingonjaon verotusta. Kuitenkin kai yrittäjälläkin on oikeus
tietää etukäteen mahdollisen tulon verotus? Taloushallinnon ihmisille tämä on
taas yksi turha haaste, asian olisi voinut hoitaa yksinkertaisemminkin. En usko
että tätä muutosta suunnittelemassa olevat ihmiset itse oikeastaan edes ymmärtävät
miten tämä vaikuttaa verokertymään. Nyt on vain tyynnytelty äänekästä ”suurta
yleisöä” joka haluaa osinkoja verotettavan enemmän.
Verotuskin on vain hinnoittelukysymys
Lopuksi vielä toteamus: jokainen joka on tekemisissä
hinnoittelun kanssa, ymmärtää että hinnan korotus aiheuttaa yleensä jonkin
verran kysynnän laskua ja päinvastoin. Paras lopputulos saadaan löytämällä se
hinta jolla kysyntä on suuruudeltaan sellainen että tulo on paras. Verotuksessa
asiat lasketaan pitkälti niin että huomioon otetaan vain veron nousu ja
kuvitellaan että kulutus ei muutu. Seurauksena on lopputulos jossa ihmetellään
kun verotulot vaan laskevat koko ajan.
