1.11.2009

Katsoa katsomassa

Olen saanut ilokseni testata yritys.tunnistus -palvelua testiympäristössä. Ympäristöhän ei pääosin poikkea siitä mikä on käytössä ihan normaalisti tälläkin hetkellä. Ja on ollut jo reilut kaksi vuotta. Etuna testiympäristössä on kuitenkin se että siellä voi vapaasti kokeilla kaikkea sellaista mitä oikeassa elämässä ei voi. Merkittävin ero tällä hetkellä tuotantokäytössä olevaan palveluun on se että tuotannossa on vain ns. Tilitoimistokatson Excel taulukon lataaminen, kun taas testikäytössä pystyn kokeilemaan uutta Sähköisen asioinnin valtakirjaan liittyvää massa-ajon mahdollistavan taulukon sisäänajoa.

Verohallinto on luovuttanut käyttööni testiä varten y-tunnuksia ja henkilötunnuksia sekä tunnistautumiseen tarvittavia pankkitunnuksia vastaavia koodeja joista ei mikään vastaa mitään oikeaa yritystä tai henkilöä. On ollut jopa hauskaa testailla ja "seikkailla" palvelussa kokeilemassa erilaisia tapauksia. Ja niitä olen yrittänyt kokeilla kaikkia mahdollisia tapoja, joita oikeat käyttäjät tulevat käyttämään, jotta palvelu marraskuun 26 päivän jälkeen toimisi. Toki palvelu ns. aitojen Katsojen osalta jo täysin toimiikin, mutta taulukko on uusi asia. Ja käyttäjien määrä palvelulle tulee lisääntymään huomattavasti marras-joulukuussa. Olen kokeillut mahdollisia variaatioita myös aitojen tunnusten osalta, koska tarkoitukseni on löytää mahdolliset toimintahäiriöt tai ne kohdat joita ei ole huomattu. Aina on mahdollista se tilanne että käyttäjä keksii jonkun sellaisen tavan käyttää palvelua jota kukaan ei ole tullut ajatelleeksi. Yritän löytää näitä tilanteita. Toistaiseksi en oikeastaan ole mitään merkittävää huomannut, testaaminen siis tavallaan ei ole tuottanut tulosta, mutta tuotantokäytön kannalta se on pelkästään hyvä asia.

Katso-tunnistautuminen on saanut tilitoimistokentän ja vähän varmasti yrityksetkin jossain mielessä raiteiltaan. On ikävä aikataulullinen asia että Katso-palvelun valtakirjamenettely tulee voimaan ja mahdolliseksi käyttää niin lähellä Verotilin voimaantuloa. Se on erilaisten yhteensattumien ja aikataulullisten pakottavuuksien summa. Se on saanut ihmiset puhumaan näistä kahdesta asiasta kuin ne olisivat lähes samaa asiaa, vaikka ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Verotili on verotuksen menettelyyn liittyvä toiminnallisuus, joka ensin herättää vastustusta tili-ihmisissä lähinnä kai 20%:n vuotuista korkoa vastaavan laiminlyöntimaksunsa takia. Mutta uskon vakaasti että siitä vuosien saatossa kehittyy tilitoimistoille oiva ja luonteva työkalu asiakkaiden veroasioiden hallintaan. Joissakin tilanteissa olen kiristyvää aikataulua ja laiminlyöntimaksua kritisoivalle henkilölle sanonut (jos olen arvoinut hänen huumorintajunsa riittävän) että emmehän me Suomen tilitoimistot ole huonompia kuin Ruotsalaiset? Ruotsissahan verotilimenettely on ollut käytössä yli 20 vuotta...

Katso taas on tunnistautumisjärjestelmä, jolla voidaan hoitaa mitä erilaisimpia sähköisiä palveluja nyt ja jatkossa. Tällä hetkellä Verohallinto, Kela, Tulli, Tilastokeskus ja aivan tuoreena mukaan tuleva Eläketurvakeskus käyttävät omissa yrityksille suunnatuissa sähköisissä palveluissaan Katsoa tunnistautumisessa. Se on tulevaisuuden juttu, yhä useampi yrityksille sähköisiä palveluja tuottava kumppani tulee löytämään Katson. Verohallinto kehittää Verotiliä niin että se tulevaisuudessa tullee olemaan asioiden hoidon sähköisesti mahdollistava portaali.

Mutta alkuvaihe tunnistautumisen tiellä ja Katso -tunnisteiden  hankkimisessa tuntuu olevan kovastikin kivinen. Se on toisaalta ymmärrettävää, mehän emme tilitoimistoissa yleensä tee tämän tyyppisiä asioita, mutta toisaalta vaikeasti ymmärrettävää, koska suurin osa tiliammattilaisita tekee joka päivä paljon vaikeampia asioita. Yksi vaikuttava asia on varmasti se ettei kokonaisuutta ole hahmotettu. Katso mielletään vain uudeksi veroilmoittamista vaikeuttavaksi asiaksi. Osa toimistoja ei ole vain huomannut asiaa, osa ei ainakaan tässä vaiheessa käytäkkään sitä muuhun, koska sen palveluvalikoimaan ei kuulu muuta sähköistä asiointia kuin veroilmoitukset. Osa tili-ihmisiä ovat niin vahvasti verotukseen ja taloushallinnon substanssiin keskittyneitä, että sähköinen Katsoprosessi on vaikea kokonaisuutena hahmottaa. Itse olen yrittänyt helpottaa näitä tilanteita antamalla neuvoja niin pitkälle mitä olen ehtinyt. Taloushallintoliitossa on jäsenille käytettävissä veroasiantuntija Markku Ojalan neuvontapalvelu sekä sähköposti verotili@taloushallintoliitto.fi. Sieltä voi kysyä toki katsoonkin liittyviä kysymyksiä. Myös ne joiden toimisto ei ole jäsen voivat lukea kumpaankin uuteen asiaan liittyvää tiedotusta osoitteesta www.taloushallintoliitto.fi. Siellä heti etusivulla on ohjeistusta asiaan sisältävät linkit. Itse olen saanut kokea tili-ihmisten liiallisenkin luovuuden siinä mitä kaikkia erilaisia variaatioita tunnisteiden hakeminen ja käyttösuunnitelmat pitävät sisällään. Tähän loppuun poimin niistä muutamia kommenttien kera.

Tilitoimiston pääkäyttäjä tai pääkäyttäjän nimeämä rinnakkaispääkäyttäjä tekee henkilökunnalle alitunnisteet. Henkilökunta vahvistaa alitunnisteensa katsotunnisteeksi käyttämällä henkilökohtaisia pankkitunnisteitaan tai jos niitä ei ole tai ei haluta käyttää, niin käydään verotoimistossa. Vahvistaminen on tarpeen jos halutaan tehdä muutakin kuin lähettää kausiveroilmoituksia. Niitä voi lähettää myös alitunnisteilla, mutta esim. Verotiliä ei voi selata alitunnisteilla. Väärinkäsityksiä on syntynyt, joku tilitoimiston johtaja on käsittänyt asian niin että on pyytänyt henkiökuntaansa tuomaan omat pankkitunnisteensa itselleen voidakseen tehdä tunnukset veroasiointiin! Harmillinen väärinkäsitys joka turhaan vaikeuttaa työpaikan ihmissuhteita. Suomessa on niin vahva yksilön henkilösuoja ettei viranomainen säädä mitään sellaista lakia joka velvoittaisi yksityisen henkilön antamaan toiselle omat pankkitunnisteensa. Jos joltakulta niitä pyydetään voi siitä aivan varmasti kieltäytyä. Esimiesasemassa olevan henkilön pitää muistaa, etteivät tunnistusasioista vellovat jutut saa sotkea loogista ajattelua. Kenenkään tunnuksia ei voi pyytää käyttöönsä. Jos haluataan tehdä tunnusten vahvennuksen valvotusti niin että esimies on mukana, voi hän muuten olla läsnä, mutta antaa jokaisen syöttää tunnuksensa itse ilman että katsoo niitä. Tai jos joku haluaa suorittaa tunnistautumisensa verotoimistossa käyttämättä pankkitunnuksiaan, hänellä on täysi oikeus tehdä niin.

Toinen luova ratkaisu liittyy asiakkaiden tunnusten hallintaan. Jossain toimistoissa on keksitty että asiakas saapuu pankkitunnuksineen, (jossain asiakasta on jopa pyydetty tuomaan tunnuksensa lainaksi tilitoimistoon) ja kun katso -tunniste on tehty se jää tilitoimistoon! Tilitoimistolla sitten joko valtuutetaan itse itsensä näillä tunnisteilla tai käytetään näitä tunnisteita suoraan asiakkaan ilmoitusten lähettämiseen. Näin asiaakkaan tunniste jää tilitoimiston käyttöön ja tilitoimistolla on mahdollisuus käyttää niitä kuin omiaan. On aina muistettava että asiakkaan tunnukset eivät ole asiakasyrityksen tunnukset, vaan sen pääkäyttäjän, eli nimenkirjotusoikeutetun henkilökohtaiset tunnukset. Niiden käyttäjä pääsee kaikkiin niihin sähköisiin palveluihin mihin tällä henkilöllä on oikeus. Myös muihin mahdollisiin yrityksiin tai yhdistyksiin joihin tällä henkilöllä on nimenkirjoitusoikeus. Kun tilitoimistossa mietitään asiaa tarkemmin, ymmärretään varmasti millaisen riskin yrittäjän henkilökohtaisten tunnusten käyttö tilitoimistolle muodostaa.

 Riski on myös todella vahvasti, ehkä eniten läsnä siinä ratkaisussa, että kaikki tilitoimiston henkilökunnassa ilmoituksia lähettävät käyttävät tilitoimiston pääkäyttäjän, eli nimenkirjoitusoikeutetun tunnuksia. Näin menetelleen jälkikäteen ei voida todentaa kuka teki mitäkin, koska kaikki käyttävät samoja tunnuksia. Itse en tilitoimiston omistajan roolissa uskaltaisi sellaista riskiä ottaa ja jos itse olisin tilitoimiston työtekijä en haluaisi käyttää yhteisiä tunnuksia oman oikeusturvani takia. Koska tunnukset ovat tilitoimiston pääkäyttäjän tunnukset niillä pääsee myös tilitoimiston itsensä kaikkiin sähköisiin palveluihin - myös Kelan sivuille ilmoituksia selaamaan. Ketäpä ei joskus kiinnostaisi miksi naapurityöpisteen työkaveri oli juuri kolmen kuukauden sairauslomalla.... Joskus kiusaus kurkistaa on liian suuri vastustettavaksi kunnollisellekin ihmiselle.

3 kommenttia:

  1. Katso tunnistus on ehkä järkeväkin, mutta hakuprosessi on kaikkea muuta kuin helppo.

    Tapaus 1. Olen yrittänyt hakea tunnareita laihoin tuloksiin - näköjään yrityksellä on jo sellaiset olemassa (katso palvelun ilmoituksen mukaan)...ehkä näitä onkin haettu pari vuotta sitten, mutta arvatkaa ovatko ne tunnarit tallessa? ja mitä seuraavaksi? järjestelmä ainakin ei tunne ymmärtävän sen, että vaikka tunnareita on joskus haettu, ne ei välttämättä edes olleet käytössä, saati tallessa

    Tapaus 2. asiakaistamme huomattava osaa ovat ulkomaalaisia, joilla ei ole edes henkilötunnusta Suomessa. Pitäisikö heidän matkustaa Suomeen todistaakseen henkilösyytä palvelupisteessä , niin kuin Katso palvelussa neuvotaan menettelemään sellaisessa tapauksessa?! Muuten heidän tilitoimisto ei saa millään valtuuksia hoitaa asioita.
    Kuulostaa järjettömältä. Kalliilta. Turhalta.

    Tilitoimisto-yrittäjä

    VastaaPoista
  2. Kirjoitan lähipäivinä yhteenvedon Katson valtakirjamenettelyn eri vaiheista, mutta sitä ennen ohessa Tilitoimisto-yrittäjälle vähän helpostusta ongelmiin:

    Tapaus 1.
    Jos yrittäjällä on jo katso-tunniste, mutta hän on unohtanut asian, palvelussa on tämä asia kyllä otettu huomioon. Yrittäjän tulee mennä nettiin osoitteeseen www.yritys.tunnistus.fi, valita sieltä "siirry palveluun" ja seuraavan sivun valinnoista viimeisen vaihtoehdon: "Haluan avata lukitun tunnisteen tai saada unohtuneen tunnisteen käyttööni" Siinä yrittäjältä kysytään tunnistautumista. Jos hänellä on mahdollisuus käyttää sähköistä henkilökorttia tai nettipankkitunnuksia, hän valitsee tämän vaihtoehdon ja saa näkyviin olemassaolevan käyttäjätunnuksensa ja saa tulostettua itselleen uuden kertakäyttösalasanalistan. Jos hän ei voi tunnistautua, hän tässä kohdin kääntyy veroviranomaisen puoleen paikallisessa verotoimistossa. Palvelussa ei siis ole tässä kohdin unohdettu inhimillisiä unohduksia.

    Tapaus 2. Meillä on itsellämmekin monia ulkomaisia yrityksiä, joissa osalla allekirjoitusoikeutetuilla henkilöillä on suomalainen henkilötunnus, jolloin he ovat tässä mielessä samanlaisia kuin suomalaiset yritykset. Mutta meillä on myös yrityksiä, joissa nimenkirjoitukseen oikeutetulla henkilöllä ei ole Suomen henkilötunnusta, eikä hän edes ole Suomessa. Toistaiseksi tämän yrityksen ilmoitusliikenne toimii loistavasti kuten tähänkin asti Tilitoimistokatsolla, uusia yrityksiä tähän palveluun ei tosin voi liittää, mutta vanhat toimivat hyvin 30.6.2010 asti. Verotiliotekin tulee postissa asiakkaan postiosoitteeseen, asiakas voi toimittaa sen tilitoimistoon, jos posti ei tule muutoin tilitoimistoon. Näillä ulkomaalaisilla ei siis ole mikään kiire.

    Myöhemmin, hyvissä ajoin ennen tilitoimistokatson umpeutumista tulee voimaan ulkomaalaisille uusi mentettely, jossa käytetään hyväksi ulkomaisen yrityksen oman maan viranomaisia. Tästä menettelystä lyhyt yhteenveto löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/?path=5,733,699,803&domain=VERO_MAIN&language=FIN

    Verovirastojen ei pitäisi sanoa, että ulkomaalaisten yrittäjien pitää tulla Suomeen, tämä lienee yksittäisen verovirkailijan tulkinta. Muutoinkin uusinta katsotietoa kannnattaa käydä lukemassa osoitteessa www.vero.fi/katso
    Palvelussa kannattaa huomata yläosassa olevat linkit eri alakohtiin: "Sähköisen asioinnin valtakirja / Toimintaohjeet / Ulkomaiset toimijat / Tilitoimistovaltuutus / Asiointipalveluiden kehittäjät/Tiedotteet / Julkaisut ja esitteet"

    Tänne sivustolle olemme taloushallintoliitossa yhdessä Verohallinnon kanssa miettineet entistä yksinkertaisempia ja aivan alusta alkavia ohjeita, mutta ne ovat vielä tarkistusskierroksella, jotta kaikki yksityiskohdat tulevat huomioitua ja ovat oikein.

    Katso tunniste tulee yhä useamman palveluntarjoajan käyttöön jolloin tilitoimistoista tulee oikeasti asianhoitajia. Isoissa projekteissa on aina omat ongelmansa, mutta viime perjantaihin mennessä jo 380 tilitoimistoa on suorittanut valtakirja-ajoja ja valtakirjoja oli ladattu sisään palveluun 34.000 kpl. Tämä todistaa sen mitä olen alusta asti sanonut, että me teemme tilitoimistoissa joka päivä työssämme paljon vaikeampiakin asioita. Kun rauhassa mietimme parhaan ratkaisun tilitoimiston ja omien asiakkaiden kannalta katsottuna, asiat kyllä saadaan kuntoon.

    VastaaPoista
  3. Kiitos asiallisista neuvoista, kokeillaan- ehkä ongelmat tosiaan voidaan ratkaista kohtalaisen hyvin.

    T. Tilitoimisto-yrittäjä.

    VastaaPoista