Julkinen verovelkarekisteri
Viime vuonna saimme YTJ-palvelun yhteyteen julkisen
verovelkarekisterin, jossa näemme millä yrityksellä on erääntynyttä verovelkaa
ilman maksusuunnitelmaa yli 10.000 euroa. Tätä rekisteriä puuhattiin jonkin
aikaa, alaraja aluksi oli 5.000, mutta se nyt onneksi tuplaantui, vaikka tuo
kymmenentuhattakin on aika pieni summa, silloin kun yrityksellä on muutama
työntekijä ja jonkin verran liikevaihtoa, arvonlisävero ja palkkojen
ennakonpidätykset + sosiaaliturvamaksu menevät helposti yhden kuukauden osalta
sen yli. Ja kun maksumyöhästymistä on, se näkyy heti. Samalla viivalla on nyt
yritys jolla verovelkaa on 10.001 tai 100.000. Rekisterissä kun näkyy vain
tieto kymppitonnin ylityksestä. Nyt voi käydä katsomassa naapurinkin firman
mahdolliset maksuvaikeudet, jos nyt sattuu kiinnostamaan, vaikka eihän Suomessa
kukaan ole kiinnostunut naapurin vastoinkäymisistä – eihän?
Harmaa talous
Harmaan talous on nyt se iso asia jonka takia tämä rekisteri
on nyt perustettu. Iltapäivälehtien kommenttipalstat täyttyivät kommenteista:
”Hyvä, nyt saadaan harmaan talouden yrittäjät kiikkiin” Olen tehnyt
taloushallinnon töitä kolmekymmentä vuotta enkä vielä ole nähnyt yhtään harmaan
talouden harjoittajaa jolla on verovelkaa! Eihän se sitten enää ole harmaata
jos se on ilmoitettu. Se on silloin vain maksuvaikeus, eikä siinä ole mitään
rikollista tai edes moralisesti tuomittavaa. (jos se nyt ei johdu siitä että on
pumpannut firmansa tyhjäksi omiin menoihinsa ja jättänyt verot maksamatta tms.) Kyseinen rekisteri saattaa nyt valitettavasti vaikuttaa päinvastoin.
Jos kykenet, asetupa pienen yrittäjän asemaan tässä kohdin. Hän toimii jollakin
sellaisella alalla, etteivät asiakkaat ole kuluttajia, eli tätä rekisteriä
katsovat ne, jotka häneltä työtä tai tavaroita tilaavat. Tai alalla jossa
asiakkaat ovat kuluttajia, joiden kanssa toimimiseen rekisteri ei ainakaan
vielä vaikuta, mutta tavaraa pitää tilata tahoilta jotka ovat varovaisia
eivätkä anna tavaraa laskulla jos verovelkarekisterissä näkyy nimi. Mietitään
yrittäjää jonka asiakkaat hidastelevat maksujen kanssa tai joka on joutunut
antamaan omille asiakkailleen jopa 60 päivän maksuajan, eikä rahaa ole varalla.
Sitten tuli se kohta kun tämä rekisteri tuli voimaan. Yrittäjä tietää mitä
suunnilleen on palkkojen veron ja sosiaaliturvamaksun yhteissumma kuukaudessa.
Sitten tulee se kuukausi jolloin tulee hyvä myynti, siis kirjoitetaan paljon
laskuja, mutta niistä ei saada heti rahaa, alv erääntyy ennen kuin rahat
kotiutuvat. Verojen yhteissumma on yli 10.000. Rahaa ei ole, mikä neuvoksi.
Yrittäjä ehkä ensimmäisen kerran antaa mennä ja merkintä on rekisterissä,
kunnes hän saa rahat, ehkä noin kuukauden kuluttua. Merkinnästä koituu
monenlaista harmia ja joitakin potentiaalisia asiakkaita menetetään, tavarat
joudutaan maksamaan käteisellä, uutta koneleasingsopimusta ei saada jne. Kun
sitten sama tilanne on myöhemmin taas edessä, yrittäjä miettii tarkasti ja
päättää olla viemättä paria tulolappusta tilitoimistoon, hän ei aio pimittää
niitä, vaan siirtää ne eteenpäin, seuraavalle kuukaudelle. Mutta kun hän lisää
ne seuraavaan kuukauteen, sekin menisi yli, taas siirretään ja taas ja taas.
Lopputulos on se että osa myynnistä jää lopulta pois kokonaan. Vielä suurempi
riski tähän on yrittäjällä, jolla myynti tulee ilman laskutusta. Ja niin
rehellisestä yrittäjästä ”tehtiin” ohimennen harmaantalouden harjoittaja.
Lopulta kun hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta saada kiinni tätä
myyntien siirtämästä. Rehellisestä yrittäjästä tuli ”roisto”. Näin tämä harmaan
talouden torjuntaan tarkoitettu rekisteri saattaakin luoda harmaata taloutta.
Minulla on hyvä tuntemus yrittäjäkentästä, mutta silti nyt enemmän kuin koskaan
näissä asioissa toivon olevani väärässä. Mutta tärkeää olisi muistaa: Harmaalla
taloudella ei ole verovelkaa.
Mikä on yhteiskunnan oikea hävikki harmaan talouden takia?
Mitä sitten yhteiskunta yleisestikin ottaen häviää harmaan
talouden vuoksi? Ei todennäköisesti ollenkaan niin paljon mitä meille annetaan
ymmärtää. Ja nyt heti oikaisen mahdolliset ajatukset jotka ehkä syntyivät: Minä
EN todellakaan kannata harmaata taloutta. Syyni vaan ovat ehkä vähän erilaiset
kuin voisi kuvitella ja niistä vähän lisää lopuksi. Kun mietimme yhteiskunnan
menetystä harmaan talouden osalta (jätän nyt pois varsinaisen rikollisen
toiminnan) Jos maksan jollekin jotain, eikä hän laita sitä kirjanpitoonsa hän
säästää tuloveroissa ja arvonlisäverossa, mutta kun hän käyttää tämän rahan,
siitä maksetaan pääsääntöisesti tulovero ja arvonlisävero. Ja raha on taas verotuksen piirissä. Jos kyseinen hyödyke josta maksoin olisi ollut minulle verovähennyskelpoinen, maksan enemmän veroa, koska en saanut kuittia enkä voi tehdä verovähennystä. Jos palkkaa maksetaan pimeästi, työntekijä ei maksa veroa,
mutta yrittäjä maksaa enemmän veroa koska ei voi vähentää palkan kustannuksia
verotuksessaan jne. Eli todellinen menetys ei ehkä olekaan niin paljon kun on
ajateltu.
Vastusta harmaata taloutta oman itsesi takia
Todelliset syyt siihen, miksi minusta JOKAISEN tulisi
vastustaa harmaata taloutta, ovatkin aivan muualla. Kun teetät kotonasi jonkun
työn, et saa mitään vastuunkantoa keneltäkään kun maksat työn pimeästi. Talosi
palaa kun sähköasennukset pettävät tai edessä on iso vesivahinko kun putket
eivät menneetkään kuten piti. Kukaan ei korvaa sinulle. Eikä se tarkoita että
työ olisi tehty huonommin, ammatti-ihmisetkin epäonnistuvat, mutta heillä on
vakuutus. Kun menen kampaajalle ja hiukseni kärähtävät värin ja uuden shampooni
yhdistelmästä tai ripsipidennykset aiheuttavat silmätulehduksen tai geelikynnet
vievät omatkin kynteni kuukausiksi pehmeiksi, tai jotain muuta. Mistään ei saa
korvausta eikä yhdenkään tuotteen valmistaja tule vastaan vaikeuksissa, kun ei
virallisesti ole teetetty mitään näistä. Työn tehnyt henkilö kun ei oikeasti
ole mikään yrittäjä, hän vain harrastelee. Asiakkaalta voi mennä pahimmassa
tapauksessa jopa viikkoja tai kuukausia että hän on taas siinä kunnossa että
työn tekeminen onnistuu. Tai vielä pahempia ovat kosmeettisissa asioissa ne
”yrittäjät” jotka tekevät pimeässä työnsä niin halvalla etteivät voi käydä
mitään koulutusta. Ja mitäs sitä suotta, kyllähän sitä nyt voi ruiskutella
toisen kasvoihin sopivia kohotusruiskeita ihan yhden päivän pikku
tuote-esittely + koulutus – päivällä.
Tai kun työntekijä saa palkkansa pimeänä, mitä tapahtuu
hänen eläkkeelleen. Moni ajattelee että eläke on nuorelle kaukainen ajatus ja
rahaa ehtii säästämään, tai ettei ne eläkeyhtiöt kuitenkaan sitten enää mitään
maksa ja eläkeikäkin nousee koko ajan. Mutta lakisääteinen eläke on paljon
muuta. Kun työntekijä sairastuu tai vammautuu vakavasti eikä työelämä enää
onnistu – silloin eläkeyhtiö huolehtii. Tai kun sattuu vakava tapaturma vastaa
vakuutusyhtiö sairastamisesta tai elättää perhettä jos käy se lopullinen tapaturma.
Pimeän työn tekijällä ei ole tapaturmavakuutusta. Siinä on ajattelemisen
aihetta jokaiselle.
Jokainen on vastuussa itsestään.
Me taloushallinnon ihmiset voimme kertoa ja meidän tulee kertoa asioita joita
ei tulla ajatelleeksi. Ajatukseni karkasivat ehkä vähän kauemmas taloushallinnon
ytimestä, mutta halusin tuoda esiin sen, etten todellakaan kannata harmaata
taloutta, mutta en vastusta sitä ehkä ihan niistä syistä mitä voisi ammattini
puolesta luulla. Toivonkin, että jokainen tiliammattilainen toisi asiakkailleen
esiin sen, ettei harmaa talous oikeasti kannata on hän itse sitten yrittäjänä
myyjänä tai ostajana tai kuluttajan asemassa ostajana. Se on yrittäjän yksi
varmimmista tavoista menettää maineensa kunnollisten asiakkaiden silmissä ja
palvelujen käyttäjänä tai työntekijänä voi menettää enemmänkin kuin maineensa.
Ja että meistä jokainen oikaisisi ainakin lähipiiriään
julkisuudessa vellovasti väärästä ajatuksesta että julkinen verorekisteri on
keino estää harmaata taloutta. Ei mollata tiukassa taloudellisessa tilanteessa
eläviä yrittäjiä enää enempää.
Harmaalla taloudella kun ei todellakaan ole sitä
verovelkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti