Suomessa oikeuslaitos antaa nykyisin usein ns. arkijärjen
vastaisia tuomioita, monesti me tavalliset ihmiset ihmettelemme sitä miten
pienellä rangaistuksella voi päästä raiskauksesta, pahoinpitelystä, jopa
taposta. Sanalla törkeä on eri merkitys oikeudenistunnoissa kuin ihmisten
mielissä. Talousrikoksissa oikeus toimii usein kohtuullisen hyvin, ainakin
paremmin kuin muissa rikoksissa. Johtuuko se siitä, että rikokset ovat
helpommin osoitettavissa, raha voidaan laskea tosiin kuin inhimillinen kärsimys,
en tiedä. Mutta useimmin rangaistus on paremmin suhteessa rikokseen ja
rahallinen korvaus on helpompi laskea.
Talousrikos
Kun nyt tässä kirjoituksessa puhun talousrikoksista, en
missään kohdin tarkoita niitä tapauksia joissa yrittäjä joko huonon tuurin ja
pieleen menneen kaupan tai luottotappioiden takia ajautuu konkurssiin ja saa
osaamattomuuttaan niskaansa syytteen termillä ”velallisen epärehellisyys” Tällä
rikosnimikkeellä oikeudessa on monia joiden toimintaa tuo termi ihan oikein kuvaa,
mutta myös paljon niitä jotka eivät tienneet tekevänsä rikosta nostaessaan
huonosti menevästä yrityksestä itselleen ylisuurta palkkaa saadakseen maksettua
velan jonka vakuutena on vanhempien asunto. Tai jotain muuta vastaavaa. Kun
tässä kirjoituksessa puhun talousrikoksesta ja talousrikollisista, tarkoitan
heitä jotka tietäen ovat rikoksensa tehneet.
Talousrikokset oikeudessa – tuomiot käytännössä
Oikeus toimii kohtuullisen hyvin talousrikoksissa, moni
kuitenkin valittaa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ja koska
talousrikollista ei katsota vaaralliseksi kenenkään henkeä kohtaan, he saavat
yleensä odottaa vapaalla hovioikeuden käsittelyä siitäkin huolimatta, että
käräjäoikeus olisi määrännyt ehdottoman vankeusrangaistuksen. Usein omaisuus on
haettu takavarikkoon, joten pelko siitä, että henkilö karkaa, on niin
poikkeuksellista, ettei siihen tarvitse normaalitilanteissa varautua. Silloin
kun rikoksen taloudellisen menetyksen kärsinyt on yhteiskunta, tämä on kaikin
puolin ymmärrettävä ja hyväksyttävä tapa toimia, vaikka toki silloinkin on
mahdollista se, että kyseinen henkilö ehtii järjestellä asioitaan. Hyvin
suunniteltu talousrikos on monesti tehty niin, etteivät kaikki sen tuotokset
ole jäädytettävissä, osa tuloista on ns. piilossa.
Silloin kun rikoksen uhri on toinen yritys tai henkilö tai
useampia, on näiden vaikea ymmärtää sitä, että jo tuomittu henkilö voi
ulkoisesti katsottuna jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Monesti silloin
ympäröivä yhteiskunta jo unohtaa tuomion ja koska tuomittu on monesti taitava
manipuloija, voi käydä jopa niin että kuvitellaan ettei koko tuomiota ole
olemassa ja toinen osapuoli olikin se, joka tässä syyllinen on, jos joku on.
Monesti odotusaika hovioikeuteen voi olla vuosi tai jopa enemmän.
Rangaistuksen valvonnan vaikeus
Tuomioiden valvonta on muutoinkin vaikeaa, vankeusrangaistus
on itsessään helppo, ihminen on vankilassa tai sitten ei ole. Mutta
talousrikoksissa yksi rangaistuksen muoto on liiketoimintakielto. Moni ei ehkä
pidä sitä vakavana tuomiona, jos ei ole asiaan perehtynyt. Sen kuitenkin
pitäisi viestiä ympäröivään yhteiskuntaan, että jotain vakavaa on tehty.
Liiketoimintakieltoa ei määrätä ihan vain huvin vuoksi. Laki sanoo asiasta:
Liiketoimintakiellon tarkoituksena on estää se, ettei
kyseinen henkilö enää pysyisi jatkamaan toimintaansa samanlaisena. Liiketoimintakiellon
pääsyy on nimenomaan suojella muita.
Kuitenkin juuri tämän rangaistuksen valvonta on työlästä ja
hankalaa. Liiketoimintakieltoa valvoo poliisi. Kuten kaikki tiedämme,
poliisilla on vähän resursseja, joita koko ajan vähennetään entisestään samalla
kun rikollisuus lisääntyy ja rikoksentekijöiden menettelyt kehittyvät
monipuolisemmiksi. Valvonnan tulisi toimia näin:
On kuitenkin ymmärrettävää, että näiden selvitysten
pyytäminen ei ole niin aktiivista kuin sen tulisi olla, jotta kaikki liiketoimintakieltoaan
rikkovat saataisiin kiinni ja rangaistuksen noudattaminen lain mukaisesti
kuntoon. Ongelma kun ei ole vain selvityksen pyytäminen, vaan myös selvitysten
ymmärtäminen. Poliisilla jonka pääasialliset tehtävät ja ammattitaito ovat
muualla. On vaikeaa tietää, milloin määräystä on rikottu, kun sen ymmärtäminen
voi joskus olla asiaan perehtyneeltäkin vaikeaa. Rangaistushan menee näin:
Kokemuksia liiketoimintakiellosta
Itselläni on kaksi omakohtaista kokemusta siitä, miten
ihmisillä on keinonsa tämän kiertämiseen. Ensimmäisessä tapauksessa ymmärsin
vasta ajan kuluttua mistä oli kysymys, toinen on tuoreempi tapaus. En kirjoita
ensimmäisestä, koska vaikka siitä milloin itse olin asian kanssa tekemisissä,
on jo aikaa, hän on onnistunut menettelemään asian kanssa niin että tapaus on
vasta nyt menossa oikeuteen. En ole ollut asian kanssa tekemisissä vuosiin,
mutta löysin itseni eräänä päivänä antamassa todistajan lausuntoa
poliisilaitoksella. Asia on siis täysin kesken, joten se siitä. Siispä kerron
teille tästä tuoreemmasta tapauksesta. Jokainen voi luettuaan sen tahollaan
miettiä mikä on oikein ja mikä väärin.
Vanhemmassa tapauksessa yrittäjä tehtaili konkursseja, toiseen
tapaukseen ei sisälly konkurssia, onneksi. Sanon onneksi senkin takia, että jos
tässä tapauksessa olisi mukana konkurssi, se olisi tässä uhrin konkurssi.
Tapaus on melko tuore, siinä on saatu käräjäoikeuden päätös viime vuoden
loppupuolella: viiden vuoden liiketoimintakielto, kaksi ja puoli vuotta
ehdotonta vankeutta ja kavalletun summan maksaminen takaisin (noin 250.000
euroa). Juttu ei valitettavasti vielä ole täysin ohi, koska tuomittu
luonnollisesti käytti itselleen kuuluvan oikeuden: hän valittaa tuomiosta
hovioikeuteen. Tässä tullaankin juuri kritisoimaani kohtaan. Koska kysymys on
talousrikoksesta ja hänen omaisuutensa on pääosin takavarikoitu, oikeus ei
katsonut tarpeelliseksi vangita tuomittua. Hän saa siis odottaa vapaalla
jalalla hovioikeudessa käytävää oikeudenkäyntiä.
Liiketoimintakielto kuitenkin astui voimaan heti. Suomen
oikeuslaitoksen ja sen päätösten kunnioittamisen kannalta surullista on se,
ettei se näkynyt tämän ihmisen toiminnassa mitenkään. Ainut muutos oli se, että
yritys jonka nimissä hän laskuttaa asiakkaitaan vaihtui. Itselleni tämän
tapauksen erityisen surulliseksi tekee se, että tässä rikoksen tekijä, yrittäjän
luottamuksen pettäjä, on juuri se henkilö, johon yrittäjällä on oikeus
toiminnassaan luottaa enemmän kuin kehenkään muuhun – yrityksen kirjanpitäjä.
Itse kirjanpitäjänä minulle on kunnia-asia huolehtia asiakkaasta. Aina en pysty
varmasti auttamaan niin paljon kuin haluaisin, mutta sellaista tilannetta en
voisi kuvitella, että omien taloudellisten tarpeitteni täyttämiseksi tekisin
ylimääräisiä laskuja saadakseni asiakkaalta rahaa jota en ole ansainnut.
Petetyn raskas taival
Kun yrittäjä luottaa täydellisesti henkilöön joka sitten
pettää tuon luottamuksen täydellisesti, on oikeuteen valmistautuminen,
todisteiden kerääminen ja asian itsekseen miettiminen voimia vievää. Sitä ei
täysin pysty ymmärtämään kuin se joka sen on kokenut. Kun yrittäjä väkisinkin
pysähtyy välillä kysymään itseltään sitä olisiko hänen pitänyt huomata tämä, on
tilanteen sivustakin katsominen raskasta. Kun kävin keskusteluja yrittäjän
kanssa siitä, ettei hän mitenkään olisi voinut tätä huomata, koska hänellä ei
ollut mitään syytä epäillä, lähes tunsin sen tuskan mitä täydellisen
luottamuksen pettäminen aiheutti yrittäjälle. Lisäksi tässä tapauksessa myös
hänen tyttärensä on mukana yritystoiminnassa ja joutui mukaan tapahtumiin ja
oikeustaisteluun. Jokainen jolla on lapsia, ymmärtää sen tunteen, kun tajuaa
että omalla toiminnallaan, sillä ettei ole tajunnut mitä tapahtuu, on samalla
aiheuttanut omalle tyttärelleen unettomia öitä. Ja että samalla on aiheuttanut
harmia myös hyville työntekijöilleen, joille on aina halunnut vain parasta.
Oikeuden päätös – helpotus ja uusi tuska
Kun sitten kaiken näiden itsesyytösten jälkeen saa itsensä
kootuksi voidakseen saada oikeutta ja sitä viimein saa, odottaa luonnollisesti,
että oikeuden päätös myös toteutuu. Tässä tapauksessa omien valheellisin perustein yrityksen tililtä nostettujen rahojen takaisin saaminen oli toki oikeudenkäynnin tärkeä motiivi. Toisena lähes yhtä tärkeänä yrittäjä koki sen,
ettei tämä kirjanpitäjä enää jatkaisi toimintaansa. Tämä siksi, ettei ole
uskottavaa ajatella heidän olevan ainut törkeästi ylilaskutettu asiakas. Vankilatuomio,
joka sekin tosin langetettiin, ei ollut se kaikkein tärkein. Tärkeää oli
saada toiminta loppumaan. Viiden vuoden liiketoimintakielto rahojen
palauttamispäätöksen kanssa oli hyvä ja oikeudenmukainen päätös. Mutta. Sitten
tulee se iso mutta. Kun tuomiosta valitetaan, sitä saa odottaa vapaalla.
Liiketoimintakielto on voimassa heti. Sen valvominen vain on kovin hankalaa,
varsinkin jos valvottava on riittävän törkeä. Ja tässä tapauksessa röyhkeyttä
tuntuu riittävän. Todisteet häntä vastaan ovat kiistattomat kuten käräjäoikeus
totesi eikä hovioikeus muuttane rangaistusta – ainakaan pienemmäksi.
Käräjäoikeus antoi syyttäjän vaatimasta kolmen vuoden tuomiosta puolivuotta
anteeksi koska syytetty vetosi terveydellisiin syihin. Kuitenkin hän on koko
ajan jatkanut normaalisti töiden tekemistä ja jatkaa edelleen.
On vaikeaa ymmärtää, miten on mahdollista, että näin
törkeään rikokseen syyllistynyt ihminen voi jatkaa toimintaa kuin ei mitään
olisi tapahtunut. Osoittaa käsittämätöntä röyhkeyttä että samalla kun rikkoo
liiketoimintakieltoa, haukkuu syytöntä osapuolta uskomattomin tavoin.
Ja että voi samalla valehdella olevansa täysin syytön ja vääryyttä kärsinyt. Tuomittu
luonnehti oikeuden täysin oikeudenmukaista tuomiota oikeusmurhaksi. Jos
lähdetään käyttämään ”vastaavia” sanoja, voidaan hänen rikostaan kuvata sanalla "ryöstömurha" – asiakkaansa rahoja hän on ryöstänyt ja luottamuksen murhannut.
Teollaan hän on vaikeuttanut monen varsinkin paikallisen hyvin toimivan
tilitoimiston arkea kylvämällä epäluottamusta yrittäjien mieliin tilitoimistoja
kohtaan. Oikeuden päätöksen tultua julkisuuteen, oli jopa huolehdittava talousrikollisen nimen tuomisesta julkisuuteen, jotta muut tilitoimistot alueella vapautuivat yhteisön epäilyistä. Asiakkaana olleen yrittäjän oli teon jälkeen enemmän kuin vaikeaa luottaa
kirjanpitäjään. Onneksi tunsimme jo aikaisemmin ja sain toimia ns.
saattohoitajana tämän kriisin yli niin että hän voi jatkaa kunnollisen ja
luotettavan tilitoimiston kanssa eteenpäin.
Törkeää valehtelua ja liiketoimintakiellosta
piittaamattomuutta
Ensimmäisen mainitsemani tapauksen liiketoimintakiellon
saanut henkilö on luultavasti nyt jo lopettanut konkurssien tehtailun koska
mitä luultavammin mukaan höynäytettävät ihmiset ovat loppuneet. Mutta mitä
tekee jälkimmäinen liiketoimintakiellon saanut kirjanpitäjä? Hän pyörittää
tilitoimistoa miehensä yrityksen nimissä. Miehen jolla ei ole mitään
taloushallinnon koulutusta tai osaamista. Hän on onnistunut manipuloimaan
riittävän monta yritystä pysymään asiakkaanaan, jotta voi jatkaa. Hänet on
käräjäoikeus tuominnut selkeiden ja kiistattomien todisteiden valossa asiakkaansa
pankkitililtä nostettujen liian isojen laskujen muodossa tehdystä
kavalluksesta. Summa on huomattava, suoraan sanottuna törkeän suuri. Ja hän
kertoo koko ajan itse valheita henkilöstä, jonka luottamuksen hän törkeästi toimien
petti. Hän kehtaa valehdella ja panetella uhriaan, kuvitellen sen vievän pois
sen kaiken pahan jonka hän on tehnyt. Hän menetti taloushallinnon alalla
arvostetun KLT -nimikkeen, koska sai luotettavien todisteiden perusteella
tuomion. Tuomion jonka ehdoton vankeusrangaistus ja korvausvaatimus tullaan
panemaan täytäntöön Hovioikeuden tuomion jälkeen. Todisteet ovat kiistattomat. Lehdet
ovat uutisoineet tapauksesta. Valitettavasti todisteita ei voida näyttää
kaikille, vain tuomio on julkinen. Jos todisteet voisi näyttää, jäljellä olevat
asiakkaatkin tajuaisivat olevansa tekemisissä sellaisen henkilön kanssa, jolle
yrittäjän ei todellakaan ole turvallista luottaa yrityksensä asioita
hoidettavaksi.
Miten vähän yrittäjät välittävät oman kirjanpitäjänsä
luonteesta ja toiminnasta?
Me taloushallinnon ammattilaiset olemme usein puhuneet siitä
miten paljon yrittäjät kestävät kirjanpitäjältään mokailuja,
ammattitaidottomuutta ja laiminlyöntejä tai jopa välinpitämättömyyttä ennen
kuin he etsivät paremmin heille sopivan tilitoimiston. Sitä jaksan taas kerran
ihmetellä, miten joku yrittäjä voi luottaa kirjanpitäjään, joka todistetusti on
vienyt asiakkaaltaan perusteettomalla laskutuksella lähes 250.000 euroa, ehkä
enemmänkin. Miten yrittäjä luottaa kirjanpitäjään joka puhuu törkeyksiä
ihmisestä, joka tiedetään ja yleisesti tunnustetaan vastuulliseksi ihmiseksi ja
yrittäjäksi. Miksi joku yrittäjä käyttää kirjanpitäjää joka on saanut
liiketoimintakiellon asiakkaansa törkeästä huijaamisesta? Eivätkö he pelkää
miten viranomaiset suhtautuvat jatkossa heidän kirjanpitoihinsa, kun tiedossa
on kirjanpitäjän rikollinen toiminta ja he siitä piittaamatta jatkavat
asiakkaina. Mistä se kertoo? Eikö sellaisen yrittäjän yritystoiminnassa muutoin
ole riittävästi jännitystä, kun pitää valita luottohenkilöksi ihminen joka
todistetusti on sen luottamuksen toisen yrittäjän kohdalla törkeästi pettänyt?
Sotkuja kun tämän kirjanpitäjän jäljiltä löytyy muidenkin asiakkaiden
laskutuksista. Yrittäjät vakuuttavat itsensä monesti huonosti, koska ajattelun
malli on ”ei minulle mitään satu” Onko nyt tämän kirjanpitäjän asiakkaana
pysyvillä yrittäjillä se luulo, että muilta on ottanut, mutta ei hän minulle
sellaista tee. Uskomattoman hyväuskoista. Varsinkin osakeyhtiössä johdon
velvollisuus on toimia yhtiön parhaaksi, näin nyt eivät valitettavasti tee ne
yrittäjät, jotka ottavat riskin ja jatkavat hänen asiakkainaan. En onneksi
tunne yhtään näistä yrityksistä
Lopuksi
Yhteenvetona voin todeta, että oikeuslaitos toimii
talousrikoksissa kohtuullisen hyvin, valvonta valitettavasti kärsii resurssien
puutteesta. Tämän tyyppisten oikeuden päätöksistä viis veisaaville henkilöille
se ikävä kyllä tuo mahdollisuuden rikkoa oikeuden määräämää
liiketoimintakieltoa. Surullista on, että löytyy yrityksiä jotka menevät siihen
halpaan ja jatkavat asiakkaina. Asiakkaat kun voisivat huolehtia
liiketoimintakiellon toteutumisesta ja samalla ajatella oman yrityksensä etua. Vielä
surullisempaa on, että ihmiset kuuntelevat ja osin tuntuvan uskovan, kun tämä
pitävien todisteiden avulla tuomion saanut ihminen levittää valheita yrittäjästä
joka on hänen törkeän rikoksensa uhri. Koska tässä tapauksessa tämä pahojen
puheiden kohde on fiksu ihminen eikä halua lähteä julkisesti kertomaan
totuuksia, hänen pitää vaan odottaa hovioikeuden päätöstä, jotta kaikki saavat
tietää totuuden tämän rikoksen tekijän puuhista ja valheista. Poliisi hoitaa
nämä valheet aikanaan, mutta itse voin vaan miettiä miten heikko oikeusturva
talousrikoksen uhrilla voikaan olla käräjäoikeuden selkeästä tuomiosta
huolimatta. Se on surullista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti