Harmaalla taloudella ei ole verovelkaa

Julkinen verovelkarekisteri

Viime vuonna saimme YTJ-palvelun yhteyteen julkisen verovelkarekisterin, jossa näemme millä yrityksellä on erääntynyttä verovelkaa ilman maksusuunnitelmaa yli 10.000 euroa. Tätä rekisteriä puuhattiin jonkin aikaa, alaraja aluksi oli 5.000, mutta se nyt onneksi tuplaantui, vaikka tuo kymmenentuhattakin on aika pieni summa, silloin kun yrityksellä on muutama työntekijä ja jonkin verran liikevaihtoa, arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset + sosiaaliturvamaksu menevät helposti yhden kuukauden osalta sen yli. Ja kun maksumyöhästymistä on, se näkyy heti. Samalla viivalla on nyt yritys jolla verovelkaa on 10.001 tai 100.000. Rekisterissä kun näkyy vain tieto kymppitonnin ylityksestä. Nyt voi käydä katsomassa naapurinkin firman mahdolliset maksuvaikeudet, jos nyt sattuu kiinnostamaan, vaikka eihän Suomessa kukaan ole kiinnostunut naapurin vastoinkäymisistä – eihän?

Harmaa talous

Harmaan talous on nyt se iso asia jonka takia tämä rekisteri on nyt perustettu. Iltapäivälehtien kommenttipalstat täyttyivät kommenteista: ”Hyvä, nyt saadaan harmaan talouden yrittäjät kiikkiin” Olen tehnyt taloushallinnon töitä kolmekymmentä vuotta enkä vielä ole nähnyt yhtään harmaan talouden harjoittajaa jolla on verovelkaa! Eihän se sitten enää ole harmaata jos se on ilmoitettu. Se on silloin vain maksuvaikeus, eikä siinä ole mitään rikollista tai edes moralisesti tuomittavaa. (jos se nyt ei johdu siitä että on pumpannut firmansa tyhjäksi omiin menoihinsa ja jättänyt verot maksamatta tms.) Kyseinen rekisteri saattaa nyt valitettavasti vaikuttaa päinvastoin. Jos kykenet, asetupa pienen yrittäjän asemaan tässä kohdin. Hän toimii jollakin sellaisella alalla, etteivät asiakkaat ole kuluttajia, eli tätä rekisteriä katsovat ne, jotka häneltä työtä tai tavaroita tilaavat. Tai alalla jossa asiakkaat ovat kuluttajia, joiden kanssa toimimiseen rekisteri ei ainakaan vielä vaikuta, mutta tavaraa pitää tilata tahoilta jotka ovat varovaisia eivätkä anna tavaraa laskulla jos verovelkarekisterissä näkyy nimi. Mietitään yrittäjää jonka asiakkaat hidastelevat maksujen kanssa tai joka on joutunut antamaan omille asiakkailleen jopa 60 päivän maksuajan, eikä rahaa ole varalla. Sitten tuli se kohta kun tämä rekisteri tuli voimaan. Yrittäjä tietää mitä suunnilleen on palkkojen veron ja sosiaaliturvamaksun yhteissumma kuukaudessa. Sitten tulee se kuukausi jolloin tulee hyvä myynti, siis kirjoitetaan paljon laskuja, mutta niistä ei saada heti rahaa, alv erääntyy ennen kuin rahat kotiutuvat. Verojen yhteissumma on yli 10.000. Rahaa ei ole, mikä neuvoksi. Yrittäjä ehkä ensimmäisen kerran antaa mennä ja merkintä on rekisterissä, kunnes hän saa rahat, ehkä noin kuukauden kuluttua. Merkinnästä koituu monenlaista harmia ja joitakin potentiaalisia asiakkaita menetetään, tavarat joudutaan maksamaan käteisellä, uutta koneleasingsopimusta ei saada jne. Kun sitten sama tilanne on myöhemmin taas edessä, yrittäjä miettii tarkasti ja päättää olla viemättä paria tulolappusta tilitoimistoon, hän ei aio pimittää niitä, vaan siirtää ne eteenpäin, seuraavalle kuukaudelle. Mutta kun hän lisää ne seuraavaan kuukauteen, sekin menisi yli, taas siirretään ja taas ja taas. Lopputulos on se että osa myynnistä jää lopulta pois kokonaan. Vielä suurempi riski tähän on yrittäjällä, jolla myynti tulee ilman laskutusta. Ja niin rehellisestä yrittäjästä ”tehtiin” ohimennen harmaantalouden harjoittaja. Lopulta kun hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta saada kiinni tätä myyntien siirtämästä. Rehellisestä yrittäjästä tuli ”roisto”. Näin tämä harmaan talouden torjuntaan tarkoitettu rekisteri saattaakin luoda harmaata taloutta. Minulla on hyvä tuntemus yrittäjäkentästä, mutta silti nyt enemmän kuin koskaan näissä asioissa toivon olevani väärässä. Mutta tärkeää olisi muistaa: Harmaalla taloudella ei ole verovelkaa.

Mikä on yhteiskunnan oikea hävikki harmaan talouden takia?

Mitä sitten yhteiskunta yleisestikin ottaen häviää harmaan talouden vuoksi? Ei todennäköisesti ollenkaan niin paljon mitä meille annetaan ymmärtää. Ja nyt heti oikaisen mahdolliset ajatukset jotka ehkä syntyivät: Minä EN todellakaan kannata harmaata taloutta. Syyni vaan ovat ehkä vähän erilaiset kuin voisi kuvitella ja niistä vähän lisää lopuksi. Kun mietimme yhteiskunnan menetystä harmaan talouden osalta (jätän nyt pois varsinaisen rikollisen toiminnan) Jos maksan jollekin jotain, eikä hän laita sitä kirjanpitoonsa hän säästää tuloveroissa ja arvonlisäverossa, mutta kun hän käyttää tämän rahan, siitä maksetaan pääsääntöisesti tulovero ja arvonlisävero. Ja raha on taas verotuksen piirissä. Jos kyseinen hyödyke josta maksoin olisi ollut minulle verovähennyskelpoinen, maksan enemmän veroa, koska en saanut kuittia enkä voi tehdä verovähennystä. Jos palkkaa maksetaan pimeästi, työntekijä ei maksa veroa, mutta yrittäjä maksaa enemmän veroa koska ei voi vähentää palkan kustannuksia verotuksessaan jne. Eli todellinen menetys ei ehkä olekaan niin paljon kun on ajateltu.

Vastusta harmaata taloutta oman itsesi takia

Todelliset syyt siihen, miksi minusta JOKAISEN tulisi vastustaa harmaata taloutta, ovatkin aivan muualla. Kun teetät kotonasi jonkun työn, et saa mitään vastuunkantoa keneltäkään kun maksat työn pimeästi. Talosi palaa kun sähköasennukset pettävät tai edessä on iso vesivahinko kun putket eivät menneetkään kuten piti. Kukaan ei korvaa sinulle. Eikä se tarkoita että työ olisi tehty huonommin, ammatti-ihmisetkin epäonnistuvat, mutta heillä on vakuutus. Kun menen kampaajalle ja hiukseni kärähtävät värin ja uuden shampooni yhdistelmästä tai ripsipidennykset aiheuttavat silmätulehduksen tai geelikynnet vievät omatkin kynteni kuukausiksi pehmeiksi, tai jotain muuta. Mistään ei saa korvausta eikä yhdenkään tuotteen valmistaja tule vastaan vaikeuksissa, kun ei virallisesti ole teetetty mitään näistä. Työn tehnyt henkilö kun ei oikeasti ole mikään yrittäjä, hän vain harrastelee. Asiakkaalta voi mennä pahimmassa tapauksessa jopa viikkoja tai kuukausia että hän on taas siinä kunnossa että työn tekeminen onnistuu. Tai vielä pahempia ovat kosmeettisissa asioissa ne ”yrittäjät” jotka tekevät pimeässä työnsä niin halvalla etteivät voi käydä mitään koulutusta. Ja mitäs sitä suotta, kyllähän sitä nyt voi ruiskutella toisen kasvoihin sopivia kohotusruiskeita ihan yhden päivän pikku tuote-esittely + koulutus – päivällä.

Tai kun työntekijä saa palkkansa pimeänä, mitä tapahtuu hänen eläkkeelleen. Moni ajattelee että eläke on nuorelle kaukainen ajatus ja rahaa ehtii säästämään, tai ettei ne eläkeyhtiöt kuitenkaan sitten enää mitään maksa ja eläkeikäkin nousee koko ajan. Mutta lakisääteinen eläke on paljon muuta. Kun työntekijä sairastuu tai vammautuu vakavasti eikä työelämä enää onnistu – silloin eläkeyhtiö huolehtii. Tai kun sattuu vakava tapaturma vastaa vakuutusyhtiö sairastamisesta tai elättää perhettä jos käy se lopullinen tapaturma. Pimeän työn tekijällä ei ole tapaturmavakuutusta. Siinä on ajattelemisen aihetta jokaiselle.

Jokainen on vastuussa itsestään.

Me taloushallinnon ihmiset voimme kertoa ja meidän tulee kertoa asioita joita ei tulla ajatelleeksi. Ajatukseni karkasivat ehkä vähän kauemmas taloushallinnon ytimestä, mutta halusin tuoda esiin sen, etten todellakaan kannata harmaata taloutta, mutta en vastusta sitä ehkä ihan niistä syistä mitä voisi ammattini puolesta luulla. Toivonkin, että jokainen tiliammattilainen toisi asiakkailleen esiin sen, ettei harmaa talous oikeasti kannata on hän itse sitten yrittäjänä myyjänä tai ostajana tai kuluttajan asemassa ostajana. Se on yrittäjän yksi varmimmista tavoista menettää maineensa kunnollisten asiakkaiden silmissä ja palvelujen käyttäjänä tai työntekijänä voi menettää enemmänkin kuin maineensa.

Ja että meistä jokainen oikaisisi ainakin lähipiiriään julkisuudessa vellovasti väärästä ajatuksesta että julkinen verorekisteri on keino estää harmaata taloutta. Ei mollata tiukassa taloudellisessa tilanteessa eläviä yrittäjiä enää enempää. 

Harmaalla taloudella kun ei todellakaan ole sitä verovelkaa.  

Palkkahallinnon perinteitä ja uusia tuulia

Maanantaina sain taas osallistua kerran vuodessa järjestettävään TAL Palkkahallinnon ajankohtaispäivään joka ei koskaan petä. Joka kerta kotiin viemisinä on hengen vahvistusta siitä että tämän osasin ja olen oikealla alalla mutta samalla myös uusia ajatuksia ja tulevia muutoksia, jotka pitävät mielen virkeänä.

Verohallinto

Verohallinnon Tomi Peltomäki puhui ansiokkaasti osittain juuri niistä tutuista joka vuodenvaihteessa muuttuvista tärkeistä prosenteista ja hienosäädöistä. Ensi vuonna muuttuu asuntoedun laskenta vähän isommin kun verotusarvo lasketaankin puhtaasti paikkakunnan ja neliöiden mukaan peruskorjauksista välittämättä. Tämäkin oli hyvä kuulla selkeästi selvitettynä ja huumorilla höystettynä, nyt sen muistaa varmasti eikä ihmettele uutta verotusarvotaulukkoa asiakastiedotetta laadittaessa.

Tomi käsitteli myös ikuisuuskysymystä palkkaa vai työkorvausta. Esitys oli hyvä vaikka asiasta olenkin monissa kohdin puhtaasti eri mieltä. Mutta Veron kanta perustuu lakiin, se ei ole Tomin keksintö :)

Kela

Kelan luennoitsijat Ville Kokkonen ja Päivi Hyvärinen avasivat paitsi vähän harvinaisempaa osakuntoutusrahakysymystä ja Kelan asiointipalvelun muutoksia myös tulevia tuulia sähköisen lääkärintodistuksen osalta. Tätä sähköistä todistusta pilotoidaan jo osassa Suomea, mikä oli ainakin itselleni positiivinen yllätys. Tähän liittyen Kelan Oma kanta – palvelu on ehdottomasti tutustumisen arvoinen ihan jokaiselle. Sieltä löytyvät niin reseptit, lääkärissä käynnit kuin sairaustodistukset, rokotukset ja muut terveystiedot. Sähköiset palvelut ovat tervetulleita turhaa paperityötä helpottamaan. Sähköiset lääkärintodistukset helpottavat työtä jo nyt heti kun ne saadaan koko maahan, mutta myöhemmin muiden järjestelmien kehityttyä vielä enemmän. Kelan luennoitsijat olivat molemmat selkeäsanaisia ihmisiä joita oli ilo kuunnella, heiltä voi kysyä mitä aiheesta mieleen juolahti ja saimme vastaukset selkeästi. Yhtenä tärkeänä monelta pimennossa olevana asiana on sairasloman alkaminen ja Kelan korvaus. Jos työntekijä on työnantajan luvalla ilman mitään todistusta tai sairaanhoitajan todistuksella ensin pois kolme päivää ja tästä jatkona lääkärin todistuksella pidemmän ajan, alkaa omavastuun laskenta poissaolon alusta, ei lääkärintodistuksen päivämäärästä.

Kansallinen tulorekisteri ja sanastotyö

Suomen Taloushallintoliitto TAL oli vahvasti luomassa Suomeen yhtenäistä raportointikoodistoa kirjanpitoon raportoinnin helpottamiseksi ja sähköistämiseksi. Sen työn innoittamana ymmärrettiin että palkkahallinnon puolella yhtenäistämistyö olisi vielä tärkeämpää. Lähdettiinkin yhdessä Raportointikoodistotyöstä tuttujen yhteistyötahojen kanssa kartoittamaan vastaanottajatahojen tiedonsaantitarpeita. Sain itse olla mukana tässä työssä kun kävimme kertomassa tätä ilosanomaa, joka silloin tuntui olevan vielä vain unelmaa jota kohden optimistisesti pyrimme. Kartoitustyössä jokainen palkkahallinnon tietoja vastaanottava taho teki myös omalta osaltaan ison työn kun he merkitsivät tauluun mitä tietoa he tarvitsevat ja millä tasolla. Kiitos siitä kuuluu heille kaikille. Sen jälkeen työ on pitkälti edennyt monitahoisesti monessa eri työryhmässä joista jokainen on tehnyt tärkeää työtä ja joista jokaisen työ on tukenut yhteistä päämäärää. Nyt ollaan niin pitkällä että Palkkakoodisto pohjanaan Suomeen syntyy Kansallinen tulorekisteri jonka varsinainen käyttö alkaa 1.1.2019. Tämä on todella tervetullut palkkahallinnon turhia rutiineja poistamaan. Kuka kaipaisi tammikuun vuosi-ilmoitusrumbaa jos voi saman ajan käyttää niihin töihin joissa voi käyttää asiakkaan hyväksi sitä laajaa ammattitaitoa jota meidän tilitoimistojemme palkkahallinnon asiantuntijoillamme on.

Omana työnään, mutta kiinteästi tähän liittyen, tai sanotaanko vahvasti tätä tukien, toimii ns. sanastotyöryhmä. Sen tehtävä on määritellä palkkahallinnon sanasto niin että yksi ja sama sana tarkoittaa joka yhteydessä samaa asiaa. Loistavasti tätä tarvetta kuvaa Vuokon käyttämä esimerkki sanasta ”työmatka” Nythän työmatka on se kun ihminen menee aamulla kotoa töihin. Mutta työmatka on myös se kun hän lähtee työpaikaltaan käymään asiakkaalla. Miten voimme yhtenäistää käytänteitä ja korvauksia jos sama sana tarkoittaa kahta näin erilaista asiaa? Emme voikaan. Siksi tulevaisuudessa meillä on edelleen työmatka kun kotoa mennään töihin, mutta työntekemismatka kun työpäivän aikana käydään jossakin. Näitä työryhmän ansiokkaan työn tuloksia saamme kuulla varmasti lisää eri tilanteissa ja uskon tämän työn lopputuloksen palvelevan ihan jokaista palkkahallinnon parissa työskentelevää. Suvi Rantala ja Vuokko Mäkinen edustavat Taloushallintoliittoa vankalla ammattitaidolla ja innovatiivisin ajatuksin. Heidät molemmat tuntien voin vain todeta että siinä ovat ihmiset paikallaan juuri tähän työhön.

Vuokko Mäkinen kertoi selkeästi ja tulevaisuuden uskoa luoden meille kurssilaisille näistä meneillään olevista projekteista ja niiden aikatauluista. Vihdoinkin valoa on sen tunnelin päässä: Tulevaisuuden palkkahallinto voi keskittyä oikeasti olennaiseen ja turha rutiinien pyörittely jää pois. Tämä yhdessä täysin sähköisen ilmoittamisen kanssa tulee johtamaan myös siihen että ns. harrastelijoina palkkahallintoa hoitavat henkilöt ja tahot tulevat karsiutumaan pois näistä tehtävistä mikä on hyväksi palkansaajille ja koko alalle ja sen kehittymiselle. Palkkahallinto kun aikuisten oikeasti on ammattilaisten työtä.

Palkat palveluna

Luentonsa lopuksi Vuokko aiheellisesti muistutti siitä, miten meidän, jotka palveluja hinnoittelemme, tulee muistaa että hinnoittelemme asiantuntijapalvelua. Koko laaja ammattilaisen tietotaito ei voi, eikä missään tapauksessa saa, olla asiakkaan saatavissa rutiinityön hinnalla. Koko palkkahallinnon palvelu tulee muutamassa vuodessa muuttumaan entistä enemmän ammattilaisen työksi ja se on otettava hinnoittelussa huomion nyt viimeistään jos se on vielä jäänyt huomiotta. Tulevaisuudessa painopiste on siinä mitä me osaamme joten palvelut on hinnoiteltava niin että ammattilaistemme taitoja on mahdollista ylläpitää jatkuvalla kouluttautumisella ja niin että samalla ylläpidämme heidän ammattiylpeyttään kun emme myy näiden huikeiden ihmisten taitoa ja tietoa alennusmyynnissä. Palkkahallinnon ammattilaisen työ on vaativaa ja eikä sitä koskaan voi arvostaa liikaa. Uskon että viimeistään vuonna 2019 se saa ansaitsemansa arvostuksen mikä tekee minut iloiseksi niiden lukemattomien palkkahallinnon ammattilaisten puolesta jotka tunnen ja myös niiden joita en tunne. He tekevät arvokasta työtä, oikein ja ajallaan. Arvostakaamme heitä ja hinnoitelkaamme heidän työpanoksensa sille kuuluvalla arvolla.

Mietteitä tilitoimistojohdon seminaarista

Torstaina osallistuin Tikon Oy:n Finlandiatalolla järjestämään Tilitoimistojohdon seminaariin. Yhdellä lauseella sanottuna voin todeta: ”Kannatti tulla.”

Ohjelmistokuulumisia

Koska tilaisuuden järjestäjänä toimi Tikon Oy, kuulimme luonnollisesti alkuun ohjelmistoon ja sen kehittymiseen liittyvät kuulumiset. Tikon on kehittynyt ja kehittyy koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Se on täysverinen taloushallinnon palvelualusta jonka kanssa tilitoimiston on hyvä kehittää omaa asiakaspalveluaan ja palvelukonseptiaan. Uusi tuote NetTikon mahdollistaa asiakkaan ottamisen mukaan prosessiin järkevin kustannuksin. Oli mukava kuulla, että itselle tärkeä, hyväksi havaittu jokapäiväinen työkalu, kehittyy juuri siihen suuntaan mihin itsekin toivoisi sen kehittyvän.

Sähköisen ilmoittamisen kehittyminen ja kansallinen tulorekisteri

Oli mielenkiintoista kuulla seuraavaksi miten kehittyy käytännössä sähköinen ilmoittaminen. Ensimmäisenä luennon osana oli taloushallinnon veroilmoituksen lähettäminen sähköisesti niin että mukana menee myös tilinpäätöksen tietoja muodossa, jota vastaanottaja voi käsitellä tallentamatta sen sisältöä uudelleen. Tämä projekti on edennyt pitkälle ja uskon/toivon sen edistyvän uuden kirjanpitolain avustaessa loppuun asti kohtuullisella aikataululla. Toisena asiana taas kuulimme uutisia kansallisesta tulorekisteristä ja sen edistymisestä. Taloushallintoliitto on ollut mukana alusta asti tässä asiassa. Itsekin olin työryhmässä TAL:n edustajana Vuokko Mäkisen kanssa kun rakensimme palkkakoodistoa joka on tässä tulorekisteriin ilmoittamisessa yhtenä työkaluna. TAL on vahvasti edustettuna ns. sanastotyöryhmässä. Työryhmän kunnianhimoinen työ tähtää palkkahallinnon sanaston yhtenäistäminen niin että jokainen taho joka tarvitsee ja käyttää näitä termejä, käyttää aina samasta asiasta samaa sanaa. Tämä on tärkeä vaihe kansallisen tulorekisterin pohjana. Vuokko Mäkinen ja Suvi Rantala edustavat Taloushallintoliittoa tässä työryhmässä ansiokkaasti, henkilökohtaisesti tunnen myötäylpeyttä heidän työstään ja ammattitaidostaan sekä halusta panostaa yhteisten asioiden kehittämiseen. 

Hallitus on kehysriihessään todennut kansalisen tulorekisterin olevan tärkeä asia jonka tulee toteutua. Toivottavasti ministeriöstä nyt löytyy riittävästi yhteiskuntavastuunsa tuntevia virkamiehiä joilla on innostusta, halua ja ennen kaikkea ymmärrystä asian tärkeydelle koko valtion talouden kannalta. Jokainen joka edes jonkin verran on tekemisissä palkkahallinnon ja palkanlaskijan arjen kanssa ymmärtää miten suuri määrä ns. turhaa työtä säästyisi tämän uuden rekisterin käyttöönoton myötä. Puhumattakaan siitä turhasta työstä, joka nykyisellä järjestelmällä tehdään tietoja vastaanottavissa tahoissa.

Uusi kirjanpitolaki

Kuulimme myös uudesta 2016 voimaanastuvasta kirjanpitolaista: lain uudistukset vaikuttivat pääosin onnistuneilta. Suurin käytännön muutos lienee Tasekirjan poistuminen laista. Kuunnellessani tätä kohtaa, mieleeni tuli elävästi se, kun aikanaan tase ”käännettiin nurin”. Silloin monelle pitkäaikaiselle kirjanpitäjälle oli ongelma sopeutua muutokseen, vaikka se oli puhtaasti tekninen. Nyt muutos on toki pääosin tekninen, mutta sillä on paljon käytännön merkitystä. Tulevaisuus näyttää siltä kuten joka vuosi: koulutustarve on todellinen jatkossakin. Erityisen positiivista uudistuksessa on sen henki siitä, että sähköinen taloushallinto ja arkistointi on vähintään yhtä hyvä tapa kuin saman asian toteuttaminen paperilla.

Tilitoimisto on yritys, yrityksen tarkoitus on olla tuottavaa

Tilitoimiston ja yleensäkin yrityksen johtamisesta meille tarjottiin erittäin mielenkiintoinen pariluento. Luennoitsijat olivat miellyttäviä persoonia, joilla oli painavaa asiaa tilitoimistotoiminnasta ja johtamisesta. Monet tilitoimistot sortuvat olemaan liiankin asiakassuuntautuneita, niin että asiakaspalvelu kävelee helposti terveen hinnoittelun yli. Olikin piristävää kuulla miten nämä nuoret miehet olivat heti tilitoimistonsa alusta asti lähteneet siitä, että tilitoimisto on heille yritystoimintaa samalla tavalla kuin heidän asiakkaidensa yritykset ovat asiakkaille. Heidän tilitoimistonsa toiminta oli laaja-alaista, heillä oli yrityksenä todellinen taloushallinnon palvelukeskus. Asiakkaat voivat kääntyä heidän puoleensa asiassa kuin asiassa. Vaikka suurin osa toimivista tilitoimistoista toimii hieman erilaisella strategialla, on monilla varmasti oppimista näiden selkeästi työstään nauttivien kavereiden asenteesta ja ajatuksista.

Nykypäivänä talous- ja palkkahallinnon ala ja tilitoimistojen toimintaympäristö muuttuu hurjaa vauhtia koko ajan, eikä muutokselle näy loppua. On tärkeää että tilitoimiston hinnoittelu mahdollistaa riittävän katteen, jotta se riittää henkilökunnan kouluttamiseen, työvälineiden ylläpitämiseen ja uudistamiseen. Tilitoimiston johdon pitää huolehtia tiedon ja taidon ajantasaisuudesta. Energian pitää riittää ajankohtaisten asioiden seuraamiseen jotta tietää mitä pitää tietää. Itse en ole oikeastaan ollenkaan markkinointihenkinen, mutta on pakko todeta että myös seuraava, tilitoimiston markkinoinnista kuulemamme luento tarjoiltiin niin mieleenpainuvilla tarinoilla höystettynä, että sitä oli ilo kuunnella. Sain siitä jopa joitakin ideoita itsellekin.

Talous nyt ja tulevaisuudessa

Päivän viimeinen puheenvuoro avasi ajatuksia Venäjän taloudesta ja sen vaikutuksesta Suomen ja koko Euroopan talouteen. Kuulimme mielenkiintoisia ajatuksia siitä missä olemme nyt ja mihin olemme menossa, mitä vaihtoehtoja Suomella on. En voinut kuin olla samaa mieltä siitä että nyt Suomessa on tehtävä kipeitäkin ratkaisuja jos ei haluta olla rappiolla viiden vuoden kuluttua. Sitä emme varmasti kukaan halua, vaikka laulun mukaan rappiolla onkin hyvä olla. J

Ohjemiston omistajanvaihdos

Sekä luento-osuudessa että vapaissa keskusteluissa yhtenä aiheena oli Aditro Oy:n tekemä yrityskauppa, jossa sen omistama Tikon Oy sai uuden omistajan Accountor Oy:sta. Joitakin kauppa pelottaa kun kilpailijasta tuli käyttämämme ohjelmiston omistaja. Toisaalta tilanne ei poikkea esimerkiksi Visman tilanteesta tällä hetkellä. Siinä kohdin vain toimittiin niin että ohjelmistotalo osti tilitoimiston, kun nyt taas tilitoimisto osti taloushallinnon ohjelmistotalon. Lopputulos on käytännössä sama. Itse en näe syytä lähteä vaihtamaan hyväksi havaittua ripeästi kehittyvää työkalua toiseen vain sen takia kuka ohjelmistotalon omistaa. Päinvastoin uskon että nyt ohjelmisto kehittyy entistä intensiivisemmin, koska omistaja kehittää työkalua jota itsekin käyttää. He eivät varmastikaan ostaneet ohjelmaa lopettaakseen toimivan ohjelman pois kilpailijoilta vaan he haluavat mukaan tuottavaan ohjelmistobusinekseen. Tilitoimistojen tai heidän asiakkaidensa tiedon valuminen Accountorille huolestuttaa joitakin, itse en usko kenelläkään olevan niin tärkeitä tietoja että he sen vuoksi olisivat valmiita rikkomaan useita lakeja, joiden rikkominen voisi pahimmillaan tuhota talouden ja viedä vapauden. Isot yritykset hallitsevat riskienhallinnan ja nyt he tarjoavat tilitoimistoasiakkailleen tukea markkinointiin. Nykyisellä konseptilla on heille eduksi jos heidän asiakkainaan olevien tilitoimistojen toiminta laajenee ja kehittyy. Parasta on edelleen että meistä jokainen keskittyy siihen mitä osaa.

Hyvää ruokaa ja vielä parempaa seuraa

Antoisan päivän kruunasi maittava tarjoilu ja hyvä seura. Sain taas kerran nauttia mielenkiintoisista keskusteluista kollegoiden kanssa. Totesin olevani onnellinen saadessani tuntea niin monta alallamme toimivia ihmisiä, jotka ovat todella mukavia ja huumorintajuisia ihmisiä jotka ovat omalla alallaan aivan huipputyyppejä!

Osallistuin samaan tilaisuuteen viime vuonna ja tulen osallistumaan ensi vuonnakin jos se järjestetään. Taas kerran järjestäjä oli onnistunut kiitettävästi. Tilaisuus oli antoisa, kiitos Tikon Oy!

Tilitoimistojen mainonta on mielenkiintoista

Kun seuraa miten tilitoimistot mainostavat omia palvelujaan, löytyy mielenkiintoisia näkökulmia. Miten mielellään sanoisinkaan tuotteitaan, mutta niin ei vielä voi sanoa. Tuotteistamista voisi joskus pohtia laajemminkin, mutta nyt siis palvelujen mainontaan.

Enemmän kuin tilitoimisto

Yksi tutuimmista tavoista on mainostaa ”enemmän kuin tilitoimisto” Mitähän se on? Suomessa tilitoimistossa tehdään se mitä tehdään, eikä kenelläkään oikeasti ole tarvetta olla enemmän kuin tilitoimisto jos hoitaa ne työt kunnolla mitä tilitoimiston työhön kuuluu. Mistä sen palvelut koostuvat, mitä tekee se joka on enemmän? Silloin pitää tehdä jotain ihan muita palveluja siinä sivussa? Jotta tekee enemmän. Voisiko ajatella että mainostettaisiin sitä mitä tilitoimistosta saa? En ainakaan itse haluaisi käyttää palveluja jotka ovat: ”enemmän kuin autokoulu”, ”enemmän kuin kampaaja” tai ”enemmän kuin taksi”. En, ellei sieltä sitten oikeasti saa jotain enemmän, autokoulu opastaa muussakin kuin auton ajossa ja liikennesäännöissä, kampaaja suorittaa hierontaa samassa, tai taksi kantaa tavarat sisään samaan hintaan, vaikka en ole vanha ja sairas. Mitä tilitoimisto voi tarjota jotain mitä kukaan muu tilitoimisto ei tee, ollakseen enemmän kuin tilitoimisto? Ja silloin ehkä nimenkin pitää olla jotain muuta. Lanseerasin joskus omassa mainonnassamme sanaa Taloushallinnonpalvelukeskus. Mutta nykyään lähes joka tilitoimisto hoitaa laskujen maksatusta, laskujen kierrätystä, laskutusta, kirjanpitoa, verotusta ja palkkoja. Joten ei sekään enää erota meitä muista mainonnan keinoin. ”Olemme enemmän kuin tilitoimisto” mielestäni kertoo herkästi joko sen että koko asiaa ei ole suuremmin mietitty, se on jossain nähty ja koettu että sitä mekin käytämme. Tai sitten on kova halu erottua mutta kun oikeasti ei ole mitään millä erottua käytetään tätä lausetta.

Vuosien kokemuksella

Toinen mainonnassa huomiota saava asia on ”vuosien kokemuksella”. Tämä lause on hyvä jos siihen on liitetty jotain muutakin. Kokemus kun on tilitoimistomaailmassa vähän sama kuin siinä vanhassa sananlaskussa se Tuli – hyvä renki mutta huono isäntä. Jos tilitoimistossa uskotaan kokemuksen voimaan ja siihen että kun on ennenkin osattu, osataan edelleen, voi tulla ikäviä seurauksia. Taloushallinto ja verotus kehittyvät ja muuttuvat niin paljon koko ajan, ettei sillä mitä tiesit viime vuonna enää ole välttämättä täyttä käyttöarvoa. Toivoisin että asiakkaat enemmän kysyisivät tilitoimistoiltaan sitä miten paljon he käyvät koulutuksissa. Miten paljon heille tulee tietoutta alan muuttuvista asioita. KLT kirjanpitäjillä on järjestelmä jossa koulutusta on hankittava tietty määrä vuodessa, jos kyseinen KLT on Suomen Taloushallintoliiton jäsentoimiston vastaava hoitaja, koulutusta tarvitaan vähän enemmän vuosittain. Mutta tosiasiassa sitä pitää olla enemmän. Ei riitä että istuu vuosittain Tili- ja Veropäivillä tai vastaavassa tilaisuudessa. Se on tärkeä tilaisuus ja siellä ilman muuta jokaisen ammattitaitoaan ylläpitävän taloushallinnon ammattilaisen kannattaa käydä aina kun se on mahdollista. Mutta jos haluaa pysyä ajan tasalla, se ei yksistään riitä. Tarvitaan muutakin koulutusta. Taloushallintoliitolla on kattava koulutustilaisuuksien kirjo vuoden mittaan, osa maakunnissa, osa Helsingissä. Toki tarvittavaa koulutusta saa jokainen myös omalla paikkakunnallaan jos matkat kauhistuttavat. Kunhan vain muistamme että koulutus on tärkeää. Kun joku toimistosta käy koulutuksessa on synti jättää kertomatta sen anti muille toimiston ihmisille. Jos taas joku tekee töitä yksin, on entistä tärkeämpää käydä koulutuksissa, kuuntelemassa uudet asiat ja verkottumassa kollegoiden kanssa.

Pääasia on että muistamme että tarvitsemme koko ajan tietoa joka on ajan tasalla. Kokemus on tärkeää ja sillä pystymme nopeasti omaksumaan uuden tiedon ja soveltamaan sitä, kunhan kokemus ei nouse päähän ja saa meitä luulemaan että tiedämme jo kaiken tarvittavan.

Muiden mustamaalaaminen

Yksi ikävä ilmiö nykymainonnassa on tilitoimistoihinkin rantautumassa ja osin jo rantautunut. Nimittäin kilpailijoiden mustamaalaaminen. Olen törmännyt siihenkin, että kerrotaan ihan suoraan asiakkaalle, ettei jonnekin kannata mennä, koska se on lopettamassa. Vaikka tässä ei ole toden häivää. Tai haukutaan avoimesti toisen hinnoittelua tai työn jälkeä. Jokin aika sitten mainostettiin yhtä tilitoimistoa sillä että heiltä saa oikeita raportteja, muista suurimmasta osata virheellisiä. Samalla jätettiin kertomatta että virheellisyys johtuu maksuperusteisesta kirjanpidosta, jonka asiakas on halunnut tai siitä että asiakas ei toimita kuukausittain varastotietoa tai muuta tärkeää tulokseen vaikuttavaa informaatiota. Tällöin raportit ovat väärin, mutta ne ovat laadittu sen perusteella mitä asiakas toimittaa. Saatiin aikaan raflaavaa mainontaa joka puri osaan yrittäjistä. Toki asiakkaalle pitää kertoa että raportti ei kerro näillä tiedoilla totuutta, ja sen jokainen itseään kunnioittava tilitoimisto tekeekin.

Nyt uutena Taloushallintoliiton jäsentoimistoille onkin tullut vaatimus siitä että luovutetusta raportista pitää näkyä sen laadintaperuste. Tätä tervehdin ilolla. Kun sen tekee kerran kunnolla omiin raporttipohjiinsa, ovat raportit aina kunnossa, valitsee vain sen mikä vastaa tilannetta. Tieto laadintaperusteesta on raportissa mukana, jolloin sitä ei voi jättää pois esimerkiksi neuvotteluissa pankin kanssa. Näitä muokkauksia kun tein itse omiin raportteihin mietin miten sen olisin voinut tehdä jo vaikka kuinka kauan sitten, en vaan sitä tajunnut ennen kuin se näin standardissa kerrottiin. Jospa tämä myös veisi pohjan pois näiltä vääriltä mainoksilta. Vaikka meitä on moneksi, mielestäni on aina parempi kehua itseä kun haukkua muita.

Hintakilpailu

Kaikkein ikävintä on se kun tilitoimisto kilpailee suoraan hinnalla. Se kertoo suoraan, ettei siellä arvosteta omaa työtä, kun sitä myydään alennuksella. Tavaraa voi myydä tarjouksessa, mutta se että tilitoimisto kotisivuillaan mainostaa uusille asiakkaille parin kuukauden ilmaista kirjanpitoa, se on surullista. Palkat on kuitenkin maksettava eikä muutkaan kustannukset laske tarjouksen ajaksi, joten alennus on yleensä pois katteesta ja suoraan tilitoimistoyrittäjän omasta toimeentulosta. Tässä kohdin kannattaisi miettiä olisiko joku muu keino erottua kuin myydä ammattitaitoaan alennuksella, siitä maineesta ja käytännöstä kun on todella vaikea päästä pois. Jos työ on hyvää, siitä voi veloittaa se mitä siitä pitääkin veloittaa.

Lopuksi

Olen ollut tilitoimistoalalla pitkään ja tarkastanut monta toimistoa Taloushallintoliiton tarkastajana. Minulla on myös hyvin paljon ystäviä tilitoimistoissa. Toivoisin että me jokainen osaisimme arvostaa omaa työtämme myymättä sitä alennuksella. Mutta että arvostaisimme myös kollegoidemme työtä, niin että toimisimme asiallisesti vaikeissakin kohdissa. Emme julkisesti antaisi negatiivisia lausuntoja toisistamme kuin silloin kuin se on välttämätöntä, silloin kun kollegana toimii henkilö jonka pitäisi toimia ihan jollakin muulla alalla. Nämä tapaukset ovat sitten erikseen.

Kun alamme mainonta on asiallista ja toimimme kunnioittavasti toisiamme kohtaan, koko alan imago paranee ja meitä aletaan kohdella muidenkin taholta asiantuntijoina, joita me todella olemme. Näin myös alamme hintataso nousee sille tasolle kuin sen pitäisi olla, jotta yhdellä kirjanpitäjällä ei tarvitse olla niin paljon asiakkaita ja hän ehtisi hoitaa asiakkaan asiat hyvin. Ja jotta alamme palkkataso olisi sellainen mitä alamme ammattilaiset ansaitsevat. Tämän asian hoitaminen on meidän kaikkien yhteisenä vastuuna.

Verotus ei saisi olla politiikkaa

Verotuksen perusongelma

Verotus on mielenkiintoinen alue. Siitä melkein jokaisella on joku mielipide, joillakin se perustuu tietoon, toisilla tunteeseen. Alan ammattilaisena joskus tulee mieleen miten hyvin / huonosti asiaan ovat perehtyneet ne jotka verolakeja säätävät. Kuinka hyvin he ymmärtävät kysynnän ja tarjonnan lait? Kuinka hyvin heillä on käsitys siitä miten talous oikeasti toimii ja missä yritysten arjessa milloinkin mennään. Ikävä kyllä on sanottava, että viime vuosina on tuntunut, ettei tietoa ole.

Ongelma luullakseni on osittain siinä että verolaeista kuten muistakin laeista päättävät ihmiset jotka toimivat politiikassa, heillä on paineita menestyä seuraavissa vaaleissa, jolloin tarvittavat ikävät päätökset jäävät tekemättä ja vastaavasti tehdään päätöksiä joita ”suuri yleisö” haluaa. Monen ihmisen yhtenä valitettavana ominaisuutena on kateus. Kateus on kamala sairaus, varsinkin kun ei perustu faktaan vaan siihen mitä kuvitellaan toisella olevan.

Edustuskulujen olemus verotuksessa

Suomessa on tällä hetkellä yksi verotuksen kannalta ihanteellinen yritysten verotuksessa vaikuttava kuluerä. Edustuskulut. Palvelun tai tuotteen myyjä maksaa myynnistään 24%:n arvonlisäveron, ostaja yritys ei saa vähentää mitään, jolloin valtio verotuloina saa koko tuotteen tai palvelun arvonlisävero-osuuden. Tuloveroa myyjä yritys maksaa koko summasta, ostaja vähentää vain puolet. Onko siis parempaa erää valtion kannalta verojen keräämiseen? Kuitenkin nyt edustuskulujen vähennysoikeutta ollaan nyt poistamassa. Olen lukenut aiheesta ihmisten kirjoituksia, halutaan pois oikeus vähentää kuluja jotka monen mielestä ovat vain juhlintaa. Osa edustuskuluista toki on juhlintaa, mutta se on paljon muutakin. Ja miten se vaikuttaa näitä tuotteita ja palveluja myyviin yrityksiin? Miettiikö kukaan näitä kuluja pois haluava sitä miten se vaikuttaa työllisyyteen. Pohjoisen yritykset ovat kauhuissaan, mutta mitäpä siitä jos sieltä työpaikkoja poistuu, siellähän niitä riittää. Vai miten se menikään, siellähän niitä työpaikkoja taitaakin olla nytkin vähän. On hyvin todennäköistä ettei näitä kuluja synny yrityksille kuten ennen. Se on monelle yrittäjälle periaatekysymys. Näin valtio jää tappiolle, kun myynnin tuomia tuloveroja ja arvonlisäveroja jää tulouttamatta valtion kassaan ja vaihtokauppana kuluja jää vähentämättä vain puolet. Lisäksi aikaan saadaan tilanne jossa kirjanpitäjän pitäisi saada paljon nykyisiä säännöksiä tarkemmat määritykset ja rajanvedot siitä mikä on edustusta, mikä muuta suhdetoimintaa tai neuvottelukulua, koska niiden erolla on nyt isompi merkitys. Tämä tuottaa taas lisää turhaa työtä tilitoimistoissa ja yritysten talousosastoissa. Kun niillä olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä, kuten esimerkiksi miettiä yhdessä yrittäjän kanssa sitä miten heikosta taloudellisesta tilanteesta selvittäisiin ilman isompia menetyksiä.

Tuloverotuksen ihmeellisyyksiä

Osakeyhtiöiden tuloveroprosenttia on laskettu ja ollaan laskemassa edelleen. Ajatuksena on esitetty että näin yritykset voivat palkata uusia työntekijöitä ja syntyy uusia työpaikkoja. Ei yritys palkkaa uusia työntekijöitä vain siksi että veroja tulee maksettavaksi vähemmän. Sillä pitää olla työtä jota tekemään se palkkaa uutta työvoimaa. Ja sitä työtä juuri nyt ei ole. Mitä merkitystä on sillä että veroprosentti laskee, jos yritys tuottaa tappiota tai hyvin vähän voittoa. Jos tulos on negatiivinen, tai lähellä sitä, on aivan sama, mikä veroprosentti on. Kukaan ei kysynyt olisiko tämä ollut se yrittäjien eniten toivoma verotuksen helpotus. Työvoimakustannusten ja sen byrokratian helpottamisella hyöty olisi ollut paljon isompi.

Osingot – ikuinen kateuden kohde

Yrittäjien osingot ovat herättäneet kauan kateutta, koska asiaa ei ole ymmärretty. Poliitikkojen suustakin on kuultu usein sana ”veroton osinko”. Totuushan on, ettei sellaista ole ollut vuosiin. Jokaisesta osinkoeurosta yritys on jo maksanut veron. Moni on kauhistellut 90.000, myöhemmin 60.000 pudotettua summa jonka yrittäjä voi nostaa ilman veronmaksua. Jokainen joka tuntee asian tietää että tämä kyseinen summa muodostuu tällä hetkellä 9%:sta omasta pääomasta, eli määrästä josta jo verot on maksettu. Jokainen laskutaitoinen osaa laskea miten iso summa on se mistä 9% on 60.000. Aivan jokaisen yrittäjän tavoitettavissa nämä runsaat osingot eivät siis ole. Pienyrittäjän osingoissa puhutaan usein maksimissaan parista tuhannesta eurosta, isolla osalla ei osinkoa voi nostaa euroakaan. Palkkaa moni yrittäjä nostaa vähemmän kuin työntekijänsä, panttaa kaiken omaisuutensa yrityksensä lainojen vakuudeksi ja saa sitten pari tuhatta josta ei enää uudelleen joudu maksamaan veroa. Sitä tuskin kannattaa kadehtia. Mutta koska asia kuitenkin aiheuttaa suunnatonta kateutta, siihen nyt puututaan. Kun asiaa pohtii ryhmä ihmisiä monesta eri poliittisesta puolueesta ollaan saamassa aikaan sen sellainen sekasotku, ettei paremmasta väliä. Tulevassa osinkoverotuksessa kummittelevat prosentit 8%, 25%, 75 %, 15 % ja 85%, yhdellä lasketaan verotettavaa tuloa siitä tuloksesta mihin toisella on päästy. Joissakin osingoissa kaikki nämä prosentit ovat käytössä. Tuloja verotetaan ansiotulona progressiivisesti ja osaa 30%:lla pääomatulona. Aikaan on saatu sellainen sekasotku että on tosi työlästä laskea mahdollisen osingonjaon verotusta. Kuitenkin kai yrittäjälläkin on oikeus tietää etukäteen mahdollisen tulon verotus? Taloushallinnon ihmisille tämä on taas yksi turha haaste, asian olisi voinut hoitaa yksinkertaisemminkin. En usko että tätä muutosta suunnittelemassa olevat ihmiset itse oikeastaan edes ymmärtävät miten tämä vaikuttaa verokertymään. Nyt on vain tyynnytelty äänekästä ”suurta yleisöä” joka haluaa osinkoja verotettavan enemmän.

Verotuskin on vain hinnoittelukysymys

Lopuksi vielä toteamus: jokainen joka on tekemisissä hinnoittelun kanssa, ymmärtää että hinnan korotus aiheuttaa yleensä jonkin verran kysynnän laskua ja päinvastoin. Paras lopputulos saadaan löytämällä se hinta jolla kysyntä on suuruudeltaan sellainen että tulo on paras. Verotuksessa asiat lasketaan pitkälti niin että huomioon otetaan vain veron nousu ja kuvitellaan että kulutus ei muutu. Seurauksena on lopputulos jossa ihmetellään kun verotulot vaan laskevat koko ajan.